Viime keskiviikkona vietimme aurinkoisen iltapäivän Helsinki African Film Festivalin (HAFF) afrikkalaisella katukarnevaalilla Kansalaistorilla Helsingissä. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma houkutteli paikalle ison joukon sekä afrikkalaisesta kulttuurista että maanosassa toimivista järjestöistä kiinnostuneita.

Rytmikäs musiikki, maistiaiset, etiopialainen kahviseremonia sekä lasten hilpeä kasvomaalauspiste toivat palasen värikästä Afrikkaa Helsingin keskustaan. Festivaaliteltassa kiinnostuneet kävijät pääsivät tutustumaan suomalaisjärjestöjen Afrikassa tekemään kehitystyöhön.

Solidaarisuus on pitkän linjan toimija Afrikassa. Työmme Ugandassa alkoi jo 1980-luvulla ja Somalimaassa olemme tehneet kehitysyhteistyötä yli kymmenen vuotta.

Ugandassa Solidaarisuuden tasa-arvotyö ehkäisee perheväkivaltaa ja edistää seksuaaliterveyttä. Ugandalaisten työtä ja toimeentuloa parannetaan panostamalla pienviljelijöiden tuotantoon osuuskuntien kautta.

Somalimaassa Solidaarisuus ehkäisee tyttöjen sukuelinten silpomista sekä vahvistaa naiset yhteiskunnallista osallistumista. Työtä ja toimeentuloa edistetään pitkäjänteisesti kouluttamalla nuoria ammattiin ja kehittämällä ruokaturvaa.

Solidaarisuuden osastolta löytyi myös eettisiä lahjavinkkejä äitienpäivää silmälläpitäen. Tarjosimme mahdollisuutta muistaa äitiä aineettomalla lahjalla. Lukutaito tai ompelijakoulutus ja viisi metriä kangasta somalimaalaiselle naiselle tuottaa aidosti kestävää iloa - lähellä ja kaukana.

Monen festivaalivieraan mukaan tarttui myös värikkäitä maissinlehtikortteja ja -kirjanmerkkejä, joita valmistuu Solidaarisuuden tukemien käsityöläisnaisten pajoissa Nicaraguassa.

Katukarnevaali avasi HAFF-elokuvafestivaalin, jonka aikana nähtiin 24 elokuvaa eri puolilta Afrikkaa. Innostunutta yleisöä tuntuu riittävän vuodesta toiseen. Hienoa, että niin moni suomalainen haluaa  tutustua elokuvien kautta Afrikkaan maanosan koko kirjossa.

Lisätietoja:
- Solidaarisuuden työ Ugandassa
- Solidaarisuuden työ Somalimaassa
- Helsinki African Film Festival -verkkosivut

Anna-Sofia Joro

Kirjoittaja on Solidaarisuuden sähköisen viestinnän kehittäjä.

Kuva: Anna-Sofia Joro

Solidaarisuus toimii -blogissa Solidaarisuuden väki kertoo työstään ja kommentoi maailman menoa.

Äitiyteen liitetään ympäri maailman häivähdys pyhyyttä – naisen arvo nousee monessa kulttuurissa äitiyden myötä. Äitiys on keskiössä myös köyhyyden vastaisessa taistelussa. Koulutus, arvot ja tietotaidot kulkeutuvat tutkimusten mukaan tehokkaimmin juuri äideiltä lapsille. Äitiyden ristitulessa periytyy myös ihmisoikeusloukkauksia sekä rohkeutta niiden vastustamiseen.

Äitienpäivän alla on luontevaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä äitiys merkitsee. Minulle oma äiti on ollut syli, joka on lohduttanut heikkoina hetkinä. Äiti on patistanut lukioon, tukenut yliopisto-opintojani ja antanut kullan arvoisia neuvoja työelämässä selviämiseen. Äiti on myös ohjannut minua oman äitiyteni toteuttamisessa. Äitini on minulle korvaamaton tuki ja turva.

Suomalaisten äitien rooli on aikojen myötä muuttunut merkittävästi. Päivähoidon yleistyessä ja perhekoon pienentyessä äitiys ei enää tarkoita naisen jäämistä kotiin kasvattamaan lapsia miesten tehdessä kodin ulkopuoliset työt. Muualla maailmassa rooliasetelma on kuitenkin edelleen varsin selkeä. Lasten kasvatus lepää monissa maissa yksinomaan äitien harteilla.

Äitien tiedot, taidot ja näkemykset kulkeutuvat sukupolvelta toiselle ympäri maailmaa. Äideiltä lapsille periytyvät myös lukutaidottomuus, köyhyys ja alhainen oman arvon tunne. Yhteiskunnissa, joissa naiset ovat kasvaneet omaan äitiyteensä epätasa-arvoisessa asetelmassa, myös sukupuolisyrjintä periytyy sukupolvelta toiselle heidän kauttaan.

Kouluttamattomien äitien lapset jäävät todennäköisemmin ilman koulutusta kuin koulutettujen äitien lapset. Tutkimusten mukaan perheväkivalta selittyy osin sen sukupolvisella kierteellä – väkivallan sietäminen ja käyttäminen periytyvät vanhemmilta lapsille. Äiti, joka toivoo tyttärelleen avioliiton tuomaa tulevaisuuden turvaa ja uskoo, että avioliittoaikeet voivat kaatua siihen, ettei tyttären sukuelimiä ole silvottu, saattaa kannustaa omaa tytärtään käymään läpi hengenvaarallisen toimenpiteen.

Lähtökohtaisesti äitiyden perusasetelma on sama. Kaikki nämä äidit toivovat lapsilleen parasta. Kaikki he haluavat luoda lapsilleen turvaa – niin kuin oma äitinikin. Monet käsitykset hyvästä äitiydestä saattavat olla maailmanlaajuisia. Äitejä ympäröivän yhteiskunnan asettamat pelisäännöt naisten ja miesten rooleista kuitenkin eroavat paljonkin toisistaan. Nämä yhteiskunnalliset normit määrittelevät myös hyvän äitiyden toteuttamistapoja.

Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa se, mikä määritellään tytöille ”hyväksi” voi olla heille pahaksi. Tyttäriä tukeva ja turvaava äitiys saattaa näissä olosuhteissa tarkoittaa asettumista koko ympäröivää maailmaa vastaan.

Somalimaassa rohkeat äidit murtavat haitallisia perinteitä kieltäytyen tyttöjensä sukuelinten silpomisesta. Ugandassa uskaliaat äidit marssivat pois perheväkivaltatilanteista ja osoittavat lapsilleen, että kenenkään ei tule sietää oman ruumiillisen koskemattomuutensa rikkomista.  Nicaraguassa mehiläishoidosta uuden toimeentulomuodon saaneet naiset sijoittavat tulonsa lyhentymättöminä perheensä hyvinvointiin ja lastensa koulutukseen.

Jotta äidit voisivat antaa lapsilleen tukea ja turvaa, he tarvitsevat ympäröivän yhteiskunnan tukea ja turvaa. Tyttöjen koulutukseen panostamisella, naisten taloudellisen itsenäisyyden edistämisellä ja perheväkivaltaa ennaltaehkäisevän työn kehittämisellä voidaan saada aikaan ihmeitä. Maailma tarvitsee koulutettuja, työtätekeviä, ehjiä äitejä. He ovat korvaamattomia.

Kati Varjusta lainaten, äitiydellä on kaksijakoinen luonne. ”Äitiydessä yhdistyy sekä arkinen kokemus että myyttiset, menneisyydestä kumpuavat maailmanselitykset.”

Äitiydessä lepää mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Milla Mäkinen

Kirjoittaja on Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori.

Kuva: Jukka Pakkala

Solidaarisuus toimii -blogissa Solidaarisuuden väki kertoo työstään ja kommentoi maailman menoa.

Silmääni pisti työmatkalla erään iltapäivälehden lööppi. Siinä otsikoitiin suurin kirjaimin naisen menehtymisestä synnytykseen. Voi ei, huokasin.

Maailman terveysjärjestön mukaan maailmassa menehtyy joka minuutti vähintään yksi nainen synnytyksestä tai raskaudesta johtuviin komplikaatioihin. Tämä on yli 500 000 naista vuodessa. 99 prosenttia näistä naisista asuu kehitysmaissa. Suomessa äitiyskuolemalla on asiana niin paljon uutisarvoa, että se pääsee iltapäivälehden mainosplakaattiin. Kehitysmaissa äitiyskuolemat eivät nouse otsikoihin.

Maailman terveysjärjestö WHO kertoo, että pääsyy siihen miksi äitiyskuolemat ovat kehitysmaissa niin yleisiä on, että vain alle puolet kehitysmaiden naisista synnyttää terveydenhuollon ammattilaisen avustuksella.

Köyhyys, etäisyys terveydenhuoltolaitoksiin, tiedon puute, riittämättömät terveyspalvelut ja haitalliset perinteet vaikuttavat kaikki omalta osaltaan siihen, miksi raskaana olevat ja synnyttävät naiset eivät saa tarvittavaa terveydenhoitoa. Tämä vaarantaa tuhansien naisten ja lasten elämän joka päivä. Naisten tarpeisiin vastaamisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeys tiivistyy karusti korkeissa äitiyskuolemaluvuissa.

Solidaarisuus on tehnyt vuosia töitä tyttöjen ja naisten seksuaaliterveyden eteen. Ugandassa raskaana olevien tyttöjen oikeuksia on saatu edistettyä Wakison läänissä. Somalimaassa kamppaillaan tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan.

Maailman terveysjärjestö on tutkinut silpomisen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden yhteyksiä. Synnytys tuo mukanaan merkittäviä terveysriskejä naisille, jotka ovat käyneet läpi sukuelinten silpomisen. Silpomisen arvioidaan lisäävän äitiyskuolemia yhdestä kahteen tapausta jokaista sataa äitiyskuolemaa kohden. Lisäämällä tietoa silpomisen haittavaikutuksista näihin lukuihin voidaan puuttua.

Tutkija Abdel Aziem A Ali löysi viime vuonna julkaistussa tutkimuksessaan Etelä-Sudanissa huolestuttavaa tietoa koskien perinteisten kyläkätilöiden asenteita tyttöjen sukuelinten silpomiseen. 76 prosenttia kätilöistä oli sitä mieltä, että osa silpomisen muodoista ei ole naisten terveydelle millään tavalla haitallisia. Maailman terveysjärjestön mukaan silpomisella on kuitenkin aina erittäin paljon terveyshaittoja. Äärimmäisissä tapauksissa nämä kärjistyvät äitiyskuolemiin. Kätilöiden käsitykset kuvaavat osuvasti sitä, miten vähän silpomisen haittavaikutuksista tiedetään.

Kun Solidaarisuus aloitti silpomisen vastaisen työnsä Somalimaassa, lähes 40 prosenttia Buraon asukkaista oli sitä mieltä, ettei silpomisella ole mitään negatiivisia terveysvaikutuksia. Kolme vuotta hanketyön alkamisen jälkeen asukkaista yli 90 prosenttia tiesi nimetä ainakin kolme silpomisen haittavaikutusta.

Silpomisen haitallisimmasta muodosta on pikku hiljaa siirrytty kohti lievintä muotoa. Nyt tavoitteena on yhteiskunta, jossa silpomista ei tapahtuisi lainkaan.

Iltapäivälehden lööppi sai minut miettimään tiedon arvoa. Se on yksinkertaisesti korvaamatonta. Oikealla tiedolla ja taidoilla voidaan pelastaa ihmishenkiä. Oikea tieto mahdollistaa myös sen, että yhteiskuntien epäkohtiin voidaan puuttua – jos halutaan.

Milla Mäkinen

Kirjoittaja on Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori.

Kuva: Jemina Talja

Solidaarisuus toimii -blogissa Solidaarisuuden väki kertoo työstään ja kommentoi maailman menoa.