KEPO-OPEN KANNANOTTO: SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ

Haluamme kiittää ulkoasiainministeriötä sidosryhmien osallistamisesta uuden kehityspoliittisen toimintaohjelman laatimiseen. Toivomme, että uudessa ohjelmassa kiinnitetään erityishuomiota sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen nostamalla tasa-arvo toimintaohjelman keskiöön.

Syrjintä on edelleen jokapäiväistä miljoonille naisille väkivallan, taloudellisen diskriminoinnin, heikon seksuaaliterveyden sekä haitallisten perinteiden muodossa. Myös konfliktien jälkeisissä tilanteissa, ilmastonmuutoksen uhatessa sekä ruokaturvan horjuessa naiset kantavat painavimman taakan. Lisäksi maailman lukutaidottomista ihmisistä valtaosa on naisia. Vaikka peruskoulutuksen osalta tasa-arvoluvut ovat parantuneet, työelämässä naisten asema on edelleen heikompi kuin miesten -naiset työskentelevät usein vaarallisissa ja/tai epävirallisen sektorin töissä ja heidän ansionsa ovat edelleen miehiä pienemmät. Maailman johtajista vain yksi neljäsosa on naisia.

Naisten vähäinen yhteiskunnallinen osallistuminen ja heikko poliittinen edustus, perheväkivallan vastaisen taistelun epäonnistuminen ja seksuaaliterveyden olematon priorisointi maiden poliittisilla agendoilla kuvastavat sukupuoleen perustuvan syrjinnän maailmanlaajuista hyväksyntää.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistyminen edellyttää näkyvää, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. On myös erittäin tärkeää, että tasa-arvon edistymistä seurataan ja tasa-arvotyön tuloksista raportoidaan asianmukaisin väliajoin. Tasa-arvon käsitteleminen Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa ainoastaan läpileikkaavana teemana ei tähän riitä. Tasa-arvotyötä on toteutettava kahdella tasolla: sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on mahdollista vain jos se nostetaan toimintaohjelmaan läpileikkaavuuden lisäksi omana kokonaisuutenaan, jolle on määritelty selkeät tavoitteet ja kohdennettu riittävät resurssit. Suomen tulisi tarkastella tästä näkökulmasta eri kehitysyhteistyön instrumenttejaan siten, että kaikkien kehitysyhteistyötä toteuttavien tahojen (niin kahdenvälisten hankkeiden toteuttajien, monenvälisten toimijoiden kuin kansalaisjärjestöjenkin) tulisi pystyä toteuttamaan ja seuraamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistymistä tai vähintään oman työnsä vaikutuksia tähän. Myös vuosille 2003–2007 tehty sukupuolten tasa-arvon strategia ja toimintasuunnitelma tulisi päivittää tältä, sekä vuoden 2008 läpileikkaavien teemojen evaluaation suositusten, pohjalta. Lisäksi tarjoamme mielellämme omaa asiantuntijuuttamme sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän työn suunnitteluun.

Uuden kehityspoliittisen toimintaohjelman myötä Suomella on loistava mahdollisuus toimia esimerkkinä kansainväliselle yhteisölle ja osoittaa, että sukupuolten välinen epätasa-arvo ei ole hyväksyttävää. Sukupuolten välisen tasa-arvon paikka kehityksen keskiössä on kiistämätön. Tasa-arvo on avain kestävään inhimilliseen kehitykseen, rauhaan ja ruokaturvaan. Se on avainasemassa myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ilman sukupuolten välisen tasa-arvon todellista toteutumista ei myöskään voida puhua ihmisoikeuksien toteutumisesta. Naisten parempi terveys ja korkeampi koulutus heijastuvat automaattisesti kokonaisiin yhteiskuntiin ja luovat pohjan tasa-arvoiselle kehitykselle – niin kuin Suomen oma historiakin on osoittanut.