Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hankkeen ansioista korinpunonnasta tuli uusi elinkeino Terreron asukkaille. Nälkä on kukistettu ja osuuskuntalaisten kuukausiansiot ovat viisinkertaistuneet kolmessa vuodessa.
Kolme vuotta sitten Terreron kyläläiset jyystivät maantietä tasaiseksi hakuilla ja lapioilla saadakseen pienen pussillisen maissia, riisiä ja papuja. Kaikkialla Pohjois-Nicaraguassa sadot olivat tuhoutuneet pahan kuivuuden takia. Toimeentulonsa menettäneet joutuivat hätätöihin rehkimään ruokapalkalla, koska palkattua työtä ei ollut. Terreron kyläläiset olivat laihoja ja väsyneitä. Monet miettivät, pitäisikö jättää koti ja muuttaa muualle.
”Viljelijän oli vaikea katsella sivusta, kun pavuntaimet kuolivat pellolle vedenpuutteen vuoksi”, Terreron osuuskunnan puheenjohtaja Antonio Gonzalez muistelee.
Terreron kyläläiset olivat tottuneet kasvattamaan itse oman ruokansa. Pari osuuskunnan jäsentä oli maanviljelyn rinnalla hankkinut lisäansioita korinpunonnalla. Naapurikylän maissileipomo oli alkanut ostaa Terrerossa tehtyjä bambukoreja keksien ja rinkeleiden kuljettamista varten. Muutamalle kahvitilallekin oli saatu kaupaksi korjuukoreja, joihin punakuoriset kahvipavut kerätään, kun ne poimitaan pensaista.
Koulutusta ja yhteyksiä
Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hanke ryhtyi kehittämään korinpunonnasta uutta elinkeinoa Terreron asukkaille helposti haavoittuvan perinteisen maatalouden sijaan. Kokeneet punojat toimivat aloittelijoiden kouluttajina. Projekti solmi yhteyksiä bambun kasvattajiin, jotta Terreron korinpunojilla olisi käytössään riittävästi raaka-ainetta tuotannon laajentamista varten. Yalaguinan kunnalta saatiin merkittävä apu: kunta rakennutti korinpunojille työpajan ja myyntipisteen valtatien varteen.
”Se oli iso askel, joka pani vauhtia korien myyntiin. Ennen vain harvat ihmiset tiesivät, että näpräämme koreja syrjäisen kukkulan kainalossa. Asiakkaat eivät löytäneet meitä”, Antonio Gonzalez kertoo.
Valtatien varressa Terreron korit herättivät heti huomiota. Tilauksia alkoi tulla monelta maissileipomolta. Kahvia tuottavat osuuskunnat tilasivat yhdellä kertaa monta tuhatta korjuukoria.
”Töitä oli yhtäkkiä niin paljon, että meidän piti palkata kaksitoista työntekijää”, Antonio Gonzalez sanoo.
Terreron osuuskunnassa on kuusitoista jäsentä. Uusia koritilauksia tuli niin paljon, että he eivät omin neuvoin kyenneet vastaamaan kysyntään.
Kaikki meni kohdalleen
”Tässä urakassa kaikki meni kohdalleen”, toteaa Kauppa ja kehitys -hankkeen vetäjä Modesto Huete.
Projekti antoi käsityöläisille koulutusta ja huolehti raaka-aineen saannista. Lisäksi hanke vakuutti Yalaguinan kunnanhallituksen siitä, että korinpunojien työtä kannattaa tukea. Korinpunojien ponnistukset palkittiin, kun heidän laadukkaat tuotteensa pääsivät näkyvästi esille paikallisilla markkinoilla. Viime vuonna Terreron koripaja valmisti 80.000 korjuukoria Hondurasin kahvitilallisille. Nälkä on kukistettu ja osuuskuntalaisten kuukausiansiot ovat viisinkertaistuneet kolmessa vuodessa.
Antonio Gonzalez ei enää murehdi pavuntaimien kohtaloa, vaan suunnittelee työpajan kehittämistä:
”Bambusta voitaisiin valmistaa myös huonekaluja ja muitakin tuotteita.”
Korinpunonta antaa nyt vakituisen toimeentulon 22 perheelle. Solidaarisuuden käsityötuotannon edistämisohjelma auttaa nyt monipuolistamaan Terreron työpajan tuotantoa. Maria Avila, Ligia Espinoza ja Martha Suarez osallistuvat neljän muun naisen kanssa Solidaarisuuden järjestämälle kurssille, jossa opetellaan tekemään koristekukkia maissinlehdistä ja bambunoksista. Näin käytetään hyväksi korinpunonnasta tähteeksi jäävät raaka-aineet ja tarjotaan työtä uusille käsityöläisille.
”Kyllä he ovat tarkkoja oppilaita. Työtä tehdään kieli keskellä suuta”, tunnustaa kouluttaja Magda Espinoza.
Maria Avila naureskelee kouluttajan puheelle:
”Kun oma toimeentulo on pelissä, niin totta kai sitä yrittää parhaansa.”
Terreron asukkaat eivät enää koskaan halua nähdä nälkää.
Jukka Pakkala
Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa
Kuva : Jukka Pakkala
Share