Etusivu » Ajankohtaiset » Digilehti » “Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”

“Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”

 
Jokaisella lapsella on oikeus kehonsa koskemattomuuteen. "Silpomisessa on kyse naisen kehon ja seksuaalisuuden kontrolloimisesta", kertoo Amina Abdi. "Vain tietoa tarjoamalla äidit ja isät voivat ymmärtää, ettei tyttöjen silpominen edistä terveyttä, vaan se aiheuttaa ongelmia."

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa. Jokainen tyttö ansaitsee ehjän elämän. Jokaisella lapsella on oltava oikeus kehonsa koskemattomuuteen.

Oikeus kehon koskemattomuuteen on kansainvälisesti yhdessä sovittu ihmisoikeus. Kysyimme aiheeseen liittyen somalimaalaiselta Amina Abdilta ja Mustafe Abdi Faralta, joutuvatko ihmiset kohtaamaan väkivaltaa heidän asuinseudullaan ja millaisesta väkivallasta ihmiset mahdollisesti kärsivät.

“Yleisin tyttöjen ja naisten kohtaama väkivallan muoto Somalimaassa on sukuelinten silpominen, joka riistää tytöiltä ja naisilta heidän oikeutensa päättää omasta kehostaan. Silpomisessa on kyse naisen kehon ja seksuaalisuuden kontrolloimisesta”, kertoo kansalaisjärjestössä harjoittelussa oleva Amina.

somalimaa_amina-abdi_kuva-airi-kahara

“Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”, muistuttaa Amina Abdi.

Yliopistossa tutkintoaan parhaillaan suorittava Mustafe oli samoilla linjoilla.

“Yleisin väkivallan muoto on sukuelinten silpominen. Kaikki ihmiset eivät tiedä omia oikeuksiaan ja heidän kehojaan kontrolloidaan silpomisella”, Mustafe kertoo.

somalimaa_mustafe-abdi-fara_kuva-airi-kahara

“Kaikkia ihmisiä tulisi kunnioittaa samanarvoisina”, toteaa Mustafe Abdi Fara.

Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus päättää omasta kehostaan. Ketään ei saa satuttaa eikä keneenkään saa kajota ilman lupaa.

Halusimme tietää, mitä Amina ja Mustafe pitäisivät tehokkaimpana keinona väkivallan vähentämiselle omassa yhteisössään.

“Tarvitaan koulutusta, jotta kulttuurin ja yhteisön ikivanhoja tapoja saadaan muutettua ja normeja purettua. Vain tietoa tarjoamalla äidit ja isät voivat ymmärtää, ettei tyttöjen silpominen edistä terveyttä, vaan se aiheuttaa ongelmia”, Amina vastaa.

“Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”, hän lisää vielä perään.

Mustafe nostaa koulutuksen ohelle tärkeäksi sen, että jokainen meistä on yhtä arvokas.

“Kaikkia ihmisiä tulisi kunnioittaa samanarvoisina. Minusta koulutusta tulisi lisätä, jotta ihmiset oppisivat enemmän silpomisen haitoista.”

haastattelut ja kuvat: Airi Kähärä
teksti: Ada Bergroth

YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen vuonna 1959. YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna Suomessa 25 vuotta. Vuoden 2016 teemana on yhdenvertaisuus.

 

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Eräässä keskustelussa kansanedustaja Pekka Haavisto muistutti, kuinka paljon hyvää maailmassa on jo saatu aikaan. Esimerkiksi koulutuksen saaneiden tyttöjen määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 15-vuoden aikana, Haavisto tähdensi.
Lue lisää »
Kyläyhteisöt ja koulut innostuivat hankkeesta, joka tarttuu kipeään ja vaiettuun aiheeseen. Rohkeus puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta on nyt kasvanut.
Lue lisää »
 
Kun maailmassa on jälleen enemmän pakolaisia kuin koskaan, Suomen on osallistuttava yhteiseen vastuunjakoon. Pakolaiskiintiötä on korotettava, järjestöt vaativat eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa tänään
Lue lisää »
Stella Achokin mukaan naisiin kohdistuva raju väkivalta heijastaa yleistä käsitystä siitä, että nainen on miehen omaisuutta, jolle mies voi tehdä mitä vaan.
Lue lisää »
Myös Kenian valtio on ottanut merkittäviä askeleitä silpomisen lopettamiseksi, mutta Okemwa huomauttaa, etteivät ne riitä.
Lue lisää »
Miehen jättäminen ja yksinhuoltajaksi ryhtyminen oli rohkea teko, sillä kisii-kulttuurissa yksin asuva nainen ja viisi silpomatonta tytärtä eivät ole arkipäivää.
Lue lisää »