Tutkija: Sortavalan turvakoti on menestys

”Hankkeita voi perustellusti kutsua menestystarinaksi. Perheväkivaltaa kokeneilla ihmisillä ei ollut ennen paikkaa mistä hakea apua, ja ongelmista puhuminen ei ollut mahdollista. Nyt vaiettu ja piilotettu ongelma on tehty näkyväksi”, kuvailee tutkija Maija Jäppinen kahden Sortavalassa toteutetun perheväkivallan vastaisen hankkeen kokonaisuutta.

Jäppinen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa väkivaltatyöstä Venäjällä. Hän laati ulkopuolisena asiantuntijana loppuraportin kahdesta perheväkivallan vastaisesta lähialueyhteistyö-hankkeesta, jotka Solidaarisuus toteutti yhdessä Sortavalan kaupungin, Ensi- ja turvakotien liiton ja Karjalan Avun kanssa vuosina 2004–2008.

Hankkeiden päämääränä oli naisten ja lasten aseman parantaminen Sortavalassa. Niiden keskiössä oli samalla kokoonpanolla vuonna 2003 perustettu turvakoti. Viidessä vuodessa turvakodista on tullut yksi kaupungin eniten käytetyistä sosiaalipalveluista.

Viime vuonna se majoitti väliaikaisesti 158 naista ja lasta, ja se tarjosi apua yli 3800 sortavalalaiselle. Sortavalassa ja sen ympäristössä asuu noin 36000 ihmistä.

”Asiakkaita on asukasmäärään nähden paljon. Kun hanketta aloitettiin, kukaan ei olisi uskonut, että volyymi tulee olemaan näin iso”, Maija Jäppinen toteaa.

Myös suhtautuminen perheväkivaltaan on muuttunut kielteisemmäksi, ja ihmiset luottavat viranomaisiin perheväkivaltatapauksissa aiempaa enemmän. Tutkijan mukaan työ Karjalassa on uraa uurtavaa.

Venäjän ensimmäiset väkivaltaa kokeneita naisia auttavat kriisikeskukset perustettiin vasta 15 vuotta sitten, ja edelleen monissa miljoonakaupungeissakaan ei ole turvakoteja, joissa naiset voivat yöpyä.

”Kysyin evaluaation aikana sortavalalaisilta, olisiko turvakoti ollut mahdollinen ilman hankeyhteistyötä. Vastaus oli, että joko turvakotia ei olisi saatu ollenkaan tai sen perustaminen olisi vienyt huomattavasti pidemmän ajan. Lähialueyhteistyön merkitys on suuri siinä, että se voi tukea paikallisia aktiiveja nostamaan esiin uusia ongelmia, joihin yhteiskunta ei ole tarttunut”, Maija Jäppinen toteaa.

Toukokuussa valmistuneen raportin mukaan hankkeet on toteutettu kustannustehokkaasti. Niiden vaikutukset ovat kestäviä, sillä turvakodin perusrahoitus on tullut alusta lähtien Sortavalan kaupungilta, ja siten toiminta voi jatkua myös hankeyhteistyön päätyttyä.

Eri viranomaisia on koulutettu väkivalta-asioissa ja he osaavat ohjata asiakkaita turvakotiin. Turvakodin edustajat toivovat kuitenkin yhteistyön jatkumista: muun muassa miestyötä, väkivaltaa kokeneiden vanhusten auttamista ja viranomaisyhteistyötä tulee vielä kehittää.

Turvakoti toimii nyt Sortavalan kaupungin hallinnassa. Solidaarisuuden, Ensi- ja turvakotien liiton ja Karjalan Avun yhteistyö jatkuu perheväkivallan vastaisessa hankkeessa Pitkärannassa vuosina 2009–2011. Sortavalan turvakodilla on hankkeessa suuri rooli, sillä sen henkilökunta toimii Pitkärannassa päävastuullisena kouluttajana.

Lisätietoja:

Tutkija Maija Jäppinen p. 050 414 7986, maija.jappinen@helsinki.fi

Hankekoordinaattori Elviira Hirvonen, p. +79 21 0171872, elviira.hirvonen@solidaarisuus.fi

Ohjelmakoordinaattori Jonna Haapanen p. (09) 759 9730, jonna.haapanen@solidaarisuus.fi

Lue koko evaluaatio!