
Perheväkivaltaan pitää puuttua
25.11.2009
|
Venäjällä perheväkivalta on perinteisesti vaiettu asia, ja ongelmat on haluttu pitää kodin seinien sisällä. Asenteet ovat muuttumassa – mutta miten uhria voi auttaa? ”Olen törmännyt perheväkivaltaan kaksi kertaa. Yhdessä tapauksessa äiti pahoinpiteli lastaan. Täällä fyysistä rangaistusta pidetään usein vain tavallisen kurinpitomenetelmänä. Toisessa tapauksessa uhri oli naapuri. Nainen lähti pakoon, kun aviopuoliso hakkasi häntä”, Nadezhda Gybina kertoo.”Annoin hänelle suojaa, kuuntelin häntä, mutta tuntui siltä, etten pysty mitenkään auttamaan.” Nadezhda Gybina työskentelee Pitkärannan koulutuslautakunnassa. Hänen vastuualueenaan on päiväkotien toiminta, alakouluikäisten koulutus ja kasvatus sekä opettajien täydennyskoulutus. Hän ei tiedä, kuka voi auttaa uhreja ja miten. Ei ihme: Pitkärannassa ei ole erityisiä palveluja perheväkivaltaa kokeneille ihmisille. Pitkärannan piirin alueella Laatokan rannalla asuu noin 23 400 asukasta. Alueella on paljon työttömyyttä ja asunnottomia, eikä ihmisillä ole käytössään riittävästi rahaa päivittäisiin menoihin. Lähes neljäsosa pitkärantalaisista elää toimeentulorajan alapuolella. Tilanne heijastuu kaikkeen hyvinvointiin, ja esimerkiksi lasten huostaanottoja tehtiin vuonna 2007 yhteensä 186. ”Ei voida sanoa, että Pitkärannassa olisi enemmän perheväkivaltaa kuin muualla Venäjällä, mutta oletettavasti se on tässä suhteessa aika tavanomainen venäläinen kunta”, sanoo tutkija Maija Jäppinen. "Aikuisille tehdyssä kyselyssä naisista lähes 80 prosenttia kertoi törmänneensä ongelmaan omassa tai sukulaisten tai tuttavien perheessä. Miehistä 55 prosenttia kertoi samaa. Kyse on siis ongelmasta, joka tavalla tai toisella koskee suurinta osaa kunnan asukkaista" Jäppinen laati ulkopuolisena asiantuntijana Pitkärannassa pohjakartoituksen Solidaarisuuden koordinoimaa perheväkivallan vastaista hanketta varten. Ammattimaista auttamistaSeis väkivallalle -hankkeessa kehitetään konkreettisia auttamisjärjestelmiä perheväkivallan uhreille, ja mietitään, miten heitä voidaan auttaa. Hankkeessa Pitkärantaan tulee avopalvelupiste, jossa on väkivaltatyöhön koulutetut työntekijät, jotka tarjoavat apua kasvokkain. Myös auttava puhelin perustetaan. Hanke keskittyy koulutukseen. Sortavalan turvakodilla on kouluttamisessa keskeinen rooli Ensi- ja turvakotien liiton rinnalla. Turvakodin etu on, että se pystyy tuomaan Sortavalassa toimivia malleja naapurikunnan käyttöön. Sortavalan turvakoti perustettiin viisi vuotta sitten Solidaarisuuden, Sortavalan kunnan, Ensi- ja Turvakotien liiton ja Karjalan Avun yhteistyönä. Pitkärannan hanke rahoitetaan Ulkoasiainministeriön alueellisen yhteistyön määrärahoista sekä Solidaarisuuden tukijoiden avulla. ”Pitkärannan tilanne on se, että ongelma tiedostetaan ja sitä vastaan halutaan toimia. Uhreja ei haluta enää jättää yksin ongelman kanssa”, Jäppinen toteaa.
|
