Solidaarisuus muistuttaa ministereitä kehitysyhteistyön tärkeydestä
19.2.2010
|
Solidaarisuus lähetti Matti Vanhaselle ja Jyrki Kataiselle postia, muistuttaen Suomen sitoutumisesta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen. ”Suomen lupaus käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Solidaarisuus on tehnyt yhtä kauan työtä kansainvälisen solidaarisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisarvoisen työn puolesta kehitysmaissa. Toivomme, että kannatte vastuun Suomen lupauksesta, ja palautatte Suomen kehitysyhteistyömäärärahat kasvu-uralle.” Näin muistuttaa Solidaarisuus postikorteissaan pääministeri Matti Vanhaselle ja valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle hallituksen budjettiriihen alla. Suomen hallitus päättää 23.3. valtion budjettikehyksistä vuosille 2011–2014. Vuodelle 2010 suunniteltuja kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin jo elokuussa, ja nyt hallituksen on tehtävä päätös määrärahojen kohtalosta tulevina vuosina: leikataanko lisää, vai pidetäänkö kiinni Suomen sitoumuksesta käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. ”Myös Solidaarisuus joutui leikkaamaan tämän vuoden kehitysyhteistyöhankkeiden budjetteja, koska valtiontukea myönnettiin odotettua vähemmän. Tämä on huono uutinen kehitysmaiden kumppaneillemme, jotka kamppailevat talouskriisin ja ilmastonmuutoksen kanssa”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo. Hallitus käy parhaillaan keskustelua myös kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöperusteista. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan mukaan hallitus suunnittelee käyttävänsä tänä vuonna kehitysyhteistyömäärärahoja pakolaisten vastaanottokuluihin jopa 39 miljoonaa euroa. Kepan mukaan tämä päätös tekisi Suomesta oman apunsa selvästi suurimman vastaanottajamaan: vuonna 2008 Suomi antoi kehitysapua Tansanialle 27 miljoonaa ja Mosambikille 26 miljoonaa euroa. ”Köyhyys ei vähene sillä, että rahat jäävät Suomeen. Esimerkiksi Solidaarisuuden työ osoittaa, että todelliset tulokset syntyvät pitkäjänteisellä työllä, paikallisia yhteisöjä osallistamalla", Miia Nuikka toteaa.
|