Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Kasvitieteilijästä kuoriutui naisten oikeuksien kannattaja

Kasvitieteilijästä kuoriutui naisten oikeuksien kannattaja

 
THUMP:in toiminnanjohtaja David Nyachio oli alun perin tutkija, mutta keskustelut kyläläisten kanssa saivat miehen ymmärtämään naisten kokemaa hätää. Nyt Nyachio kannustaa ihmisiä puhumaan avoimesti silpomisesta.

David Nyachion kanssa jutellessa käy nopeasti ilmi, että tässä on viisas mies. Hän on opiskellut tilastotieteitä valtion sponsoroimana ja ehtinyt jättää taakseen jo uran kasvitieteilijänä.

Nyt, vain 29-vuotiaana, hän on Solidaarisuuden kumppanijärjestön THUMP:n toiminnanjohtaja ja puolustaa työkseen naisten oikeuksia ja kehon koskemattomuutta.

Alanvaihto kasveista tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön kuulostaa aluksi kummalliselta. Syy löytyy tiedemiehen työstä, kun tutkimustyö vei Nyachion usein maaseuduille ja pienempiin kyliin. Siellä hän tapasi paljon paikallisia.

”Kun on niin paljon tekemisissä yhteisöiden kanssa, tulee puhuneeksi muustakin kuin puista. Opin paljon ihmisten vaikeuksista. Minulle heräsi halu ryhtyä järjestötoimintaan. Motivaationi kumpuaa juuri niistä ihmiskontakteista.”

 

”Motivaationi työhöni kumpuaa juuri näistä ihmiskontakteista,” sanoo David Nyachio.

 

Kun Nyachio aloitti THUMP:ssa, järjestö teki työtä HIV-epidemian päättämiseksi.

”Kisii-yhteisössä, kun mies on sairas, häntä ei syrjitä. Toisin on, kun nainen on sairas. Kun aloitimme HIV-projektin, ymmärsimme nopeasti, ettei HIV ole ainoa asia, joka vaikuttaa yhteisön naisiin. Silloin meillä heräsi oikea palo nähdä muutos yhteisöissämme ja aloitimme silpomisen vastaisen työn.”

Kisiin alueella toimii parhaillaan kolme Solidaarisuuden kumppanijärjestöä, joista THUMP on yksi, Manga Heartin ja Cecomen rinnalla. Yhdessä Solidaarisuuden kanssa ne edistävät kestävää ruohonjuuritason muutosta silpomisen vastaisessa työssä.

Järjestöjen välinen yhteistyö on Nyachion mukaan auttanut ihmisiä vakuuttumaan työn tärkeydestä.

”Ajamme samaa asiaa ja ihmiset ymmärtävät, ettemme tee tätä yksin. Tämä on luonut verkoston, ja se on hyvä.”

 

Dialogi on elinehto

Yhteisön suhtautuminen järjestöön on ollut hyvää myös siksi, että THUMP on alusta asti käyttänyt hyvin osallistavia lähestymistapoja.

”Otimme yhteisön heti mukaan. Kysyimme heiltä itseltään, millaisia ongelmia he kokevat ja kuuntelimme heidän ideoitaan siitä, kuinka voisimme auttaa. Kun menemme kentälle, emme mene oman tietomme kanssa. Ei, me haluamme dialogia.”

Keskusteluissa yhteisön jäsenten kanssa silpominen nousi esiin. Halu päättää kyseinen perinne nousi ihmisiltä itseltään.

”Olemme suunnitelleet tämän siten, että yhteisö kokee, että se omistaa tämän projektin, emme me. Heistä ei tunnu, että heidät olisi syrjäytetty.”

 

”Aloitimme silpomisen vastaisen työn, kun ymmärsimme millaisia haasteita yhteisömme naiset kohtaavat.”

 

Nyachio vastaa nykyään itse koko järjestön toiminnasta, ja siihen sisältyy paljon paperityötä. Ovatko ne inspiraation lähteenä olleet ihmiskontaktit jääneet vähemmälle?

Tuskin.

Toimistotyötä on paljon, mutta asialleen omistautuneena miehenä Nyachio myöntää antaneensa henkilökohtaisen puhelinnumeronsa joillekin koulutuksissa vierailleille.

”Meillä on sopimus ja he voivat soittaa suoraan minulle.”

Silpomisen vastainen työ polkaistiin THUMP:ssa kunnolla käyntiin vuoden 2016 alussa. Tällä hetkellä se järjestää yhteisöissä keskustelutilaisuuksia ja kokouksia, joissa puhutaan silpomisesta. Päämääränä on, että keskusteluilmapiiri muuttuisi avoimemmaksi.

”Silpominen on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja ihmiset ovat vain omaksuneet sen perinteeksi. Mutta jos ihmiset aloittaisivat omatoimisesti keskusteluja silpomisesta, silloin heidän ajattelutapansa alkaisivat muuttua. Se on oikea tapa aloittaa muutos. Kun se tapahtuu, mielet muuttuvat.”

 

 

Haastattelu ja kuvat: Siru Aura

Käännös ja teksti: Tuisku Tuukkanen

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Silpominen on väkivallan muoto. Se ei kuitenkaan ole ainoa haaste naisten elämässä. Kotiväkivalta on Keniassa yleistä ja valitettavan hyväksyttyä. Masiekan mukaan tämä johtuu taloudellisesta epätasa-arvosta.
Lue lisää »
”Olemme suunnitelleet tämän siten, että yhteisö kokee, että se omistaa tämän projektin, emme me. Heistä ei tunnu, että heidät olisi syrjäytetty.”
Lue lisää »
 
Eräässä keskustelussa kansanedustaja Pekka Haavisto muistutti, kuinka paljon hyvää maailmassa on jo saatu aikaan. Esimerkiksi koulutuksen saaneiden tyttöjen määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 15-vuoden aikana, Haavisto tähdensi.
Lue lisää »
Kyläyhteisöt ja koulut innostuivat hankkeesta, joka tarttuu kipeään ja vaiettuun aiheeseen. Rohkeus puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta on nyt kasvanut.
Lue lisää »
Kun maailmassa on jälleen enemmän pakolaisia kuin koskaan, Suomen on osallistuttava yhteiseen vastuunjakoon. Pakolaiskiintiötä on korotettava, järjestöt vaativat eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa tänään
Lue lisää »
Stella Achokin mukaan naisiin kohdistuva raju väkivalta heijastaa yleistä käsitystä siitä, että nainen on miehen omaisuutta, jolle mies voi tehdä mitä vaan.
Lue lisää »