Etusivu » Ajankohtaiset » Uutiset » Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ihmisoikeuksista uskalletaan viimein puhua Somalimaassa

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ihmisoikeuksista uskalletaan viimein puhua Somalimaassa

 
Kyläyhteisöt ja koulut innostuivat hankkeesta, joka tarttuu kipeään ja vaiettuun aiheeseen. Rohkeus puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta on nyt kasvanut.

Somalimaassa Togdheerin alueella uskallettiin ottaa vaikea aihe esille. Kaksikymmentä kyläyhteisöä ja yksitoista koulua osallistuivat hankkeeseen, joka lisäsi tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ihmisoikeuksista. Kolmivuotisen hankkeen takana oli Solidaarisuus ja paikallinen kumppanijärjestö SOYDAVO.

Somalimaa ja Somalia sijoittuvat maailmanlaajuisessa vertailussa epämairittelevalle neljännelle sijalle epätasa-arvoisuusindeksissä.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy Somalimaassa monessa eri muodossa. Väkivaltaisuudet pitävät sisällään muun muassa seksuaalista hyväksikäyttöä, sukuelinten silpomista, raiskauksia, perheväkivaltaa ja naisten ihmisoikeuksien kieltämistä.

Naisiin kohdistuvalla seksuaaliväkivallalla tiedetään olevan kauaskantoisia vaikutuksia uhrien ja heidän perheidensä ja yhteisöjensä elämään sekä koko maan kehitykseen.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaaliväkivalta lisääntyvät erityisesti konflikti- ja kriisitilanteissa, kun turvaa ja suojaa antavat oikeusjärjestelmät romuttuvat. Esimerkiksi Somalimaata parhaillaan kurittava kuivuuskriisi ajaa perheet pois kodeistaan asumaan kaupunkien liepeille slummeihin, minkä seurauksena tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa ja alttiita kohtaamaan seksuaaliväkivaltaa. Lisäksi väkivaltaisissa konflikteissa raiskaus on yleisesti käytetty keino, jolla voidaan nöyryyttää ja aiheuttaa häpeää.

Hankkeen taustalla on Solidaarisuuden pidemmän aikavälin tavoite, joka on auttaa Somalimaata sisällissodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja parantaa somalimaalaisten sosioekonomista asemaa. Konkreettisia keinoja ovat muun muassa maan demokratian vahvistaminen, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kitkeminen sekä naisten taloudellisen itsenäisyyden vahvistaminen.

Uskallusta puhua arasta aiheesta

Toiminta hankkeessa toteutettiin paikallisesti suoraan kylissä. Näin mahdollistettiin erityisesti naisten osallistuminen hankkeeseen kotitöidensä ohessa.

Kyläyhteisöille kerrottiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ihmisoikeuksista iltapäivisin järjestettävissä kokoontumisissa. Kokoontumisissa keskusteluihin ja koulutuksiin liitettiin myös viittauksia uskontoon, jotta tieto olisi helpommin hyväksyttävissä eikä se olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä moskeijassa opetetaan.

Kahteenkymmeneen kylään perustetut kyläkomiteat onnistuivat luomaan luottamuksellisen suhteen yhteisönsä jäseniin. Ihmiset kylissä veivät vapaaehtoisesti eteenpäin tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ihmiset uskaltavat nyt kertoa kyläkomiteoiden luottohenkilöille henkilökohtaisista asioistaan ja raportoida väkivaltatapauksista eteenpäin.

Hankkeen hienoimpia saavutuksia on se, että hankkeessa mukana olleiden tyttöjen ja naisten itseluottamusta ja toimintakykyä saatiin kasvatettua ja heillä on nyt rohkeutta puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja jakaa tietoa väkivallasta.

Vanhemmuuden roolit uusiksi

Hankkeen menestykseksi voidaan laskea vanhempien kasvanut halu tukea lastensa koulunkäyntiä ja halu muodostaa tunneside lapsiinsa.

Merkittäviä saavutuksia olivat vanhempien tarjoama uudenlainen emotionaalinen tuki lapsilleen sekä niiden nuorten väheneminen, jotka eivät kokeneet henkistä yhteyttä ja luottamuksellista suhdetta omiin vanhempiinsa.

Hankkeen päättyessä peräti 63 prosenttia isistä tarkistaa lastensa kotitehtävät ja tukee lastensa koulutaivalta, kun hankkeen alussa vain 26 prosenttia isistä tuki lapsiaan. Vastaavasti äideistä 42 prosenttia tukee nyt lastensa koulunkäyntiä ja auttaa kotitehtävien tarkistamisessa, kun ennen hanketta vain 14 prosenttia äideistä osallistui lastensa koulunkäynnin tukemiseen.

Hankkeen vaikutukset tulevat näkymään hyödynsaajien elämässä ja heidän yhteisössään pitkän ajan kuluessa. Vaikka väkivaltatilastot eivät lähteneet heti laskuun, moni hankkeeseen osallistuja raportoi, että väkivalta oli vähentynyt heidän yhteisössään. On mahdollista, että tietoisuus naisten ihmisoikeuksista ja perheväkivallasta on nostanut ihmisten aktiivisuutta raportoida väkivaltatilanteista poliisille, mikä näkyy raportoitujen tapausten kasvuna tilastoissa.

Samalla kuitenkin lisääntynyt tietoisuus ihmisoikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan syistä ja seuraamuksista vähentävät uusien väkivaltatilanteiden syntyä, sillä vanhemmat ovat syventäneet tunnesidettään lapsiinsa ja tukevat heitä nyt enemmän. Nämä hankkeen vaikutukset nähdään vasta tulevaisuudessa, kun uudenlaisen vanhemmuuden omaksuneet nuoret kasvattavat omia lapsiaan.

Hankkeessa on onnistuttu synnyttämään kestävää kehitystä kyläyhteisöihin. Esimerkiksi hankkeen aikana muodostetut ja hankkeessa koulutetut kyläkomiteat voivat jatkaa toimintaansa itsenäisesti hankkeen päätyttyä.

 

Teksti: Ada Bergroth

Kuvat: Jenni Gästgivar

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Eräässä keskustelussa kansanedustaja Pekka Haavisto muistutti, kuinka paljon hyvää maailmassa on jo saatu aikaan. Esimerkiksi koulutuksen saaneiden tyttöjen määrä on kasvanut valtavasti viimeisen 15-vuoden aikana, Haavisto tähdensi.
Lue lisää »
Kyläyhteisöt ja koulut innostuivat hankkeesta, joka tarttuu kipeään ja vaiettuun aiheeseen. Rohkeus puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta on nyt kasvanut.
Lue lisää »
 
Kun maailmassa on jälleen enemmän pakolaisia kuin koskaan, Suomen on osallistuttava yhteiseen vastuunjakoon. Pakolaiskiintiötä on korotettava, järjestöt vaativat eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa tänään
Lue lisää »
Stella Achokin mukaan naisiin kohdistuva raju väkivalta heijastaa yleistä käsitystä siitä, että nainen on miehen omaisuutta, jolle mies voi tehdä mitä vaan.
Lue lisää »
Myös Kenian valtio on ottanut merkittäviä askeleitä silpomisen lopettamiseksi, mutta Okemwa huomauttaa, etteivät ne riitä.
Lue lisää »
Miehen jättäminen ja yksinhuoltajaksi ryhtyminen oli rohkea teko, sillä kisii-kulttuurissa yksin asuva nainen ja viisi silpomatonta tytärtä eivät ole arkipäivää.
Lue lisää »