07.04.2017 Jenna Kettunen

Nyt tarvitaan hätäapua ja kestäviä ratkaisuja Somalimaahan

Lukuaika 8 min.

Somalimaan kuivuudesta halkeileva maa

Pitkäaikaiset kuivuusjaksot eivät ole poikkeus, vaan nykyisessä ilmastollisessa tilanteessa ne tulevat toistumaan yhä useammin. Hätäavun lisäksi on kehitettävä kestäviä ratkaisuja maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseksi.

Somalimaa on julistettu hätätilaan kuivuuden takia. Yli 90 % ihmisistä syö päivittäin liian vähän. Käytännössä kaikki pintavesilähteet ja matalat kaivot ovat kuivuneet. Matkaa lähimmälle kaivolle voi kertyä yli 100 kilometriä. Vettä tuodaan tällä hetkellä kyliin tankkiautoilla ja veden hinta on noussut 400 %.

Vierailin maaliskuussa Somalimaassa. Kuivuus vaikuttaa pahimmin juuri Somalimaan länsiosissa, missä Solidaarisuus tukee kahta maataloushanketta. Somalimaassa satomäärät ovat hyvinäkin vuosina maailman alhaisimpia. Loppuvuodesta 2016 satoja ei saatu lainkaan. Ruuan hinta onkin noussut tuotteesta riippuen 50-70 %.

Perheiden omaisuus on kiinni karjassa. Saudi-Arabian karjantuontirajoitus on heikentänyt karjan markkina-arvoa ja sen lisäksi suurin osa eläimistä on nyt kuollut. Perheet ovat menettäneet kaikki säästönsä.

Kymmenet tuhannet paimentolaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa kuivuuden takia. Sisäisiä ilmastopakolaisia elää tällä hetkellä Hargeisan kaupungissa UNHCR:n mukaan noin 85 000.

Vettä tuodaan maaseutukyliin tällä hetkellä tankkiautoilla Somalimaassa.

Köyhyyttä poistetaan uudessa todellisuudessa

Pitkäaikaiset kuivuusjaksot eivät ole poikkeus, vaan nykyisessä ilmastollisessa tilanteessa ne tulevat toistumaan yhä useammin. Hätäavun lisäksi tulee kehittää pitkäkestoisia ratkaisuja maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseksi.

Solidaarisuus etsii työssään pitkäkestoisia ratkaisuja läntisen Somalimaan kuivuuteen.

Vesihuoltopalveluiden suunnittelu tapahtuu aina alueellisella tasolla ja sitä koordinoi maan hallinto. Isot toimijat, kuten YK, rakentavat Länsi-Somalimaassa syviä porakaivoja. Osana tätä infrastruktuuria rakennamme vedenkeruualtaita sekä kastelujärjestelmiä tukemaan kylien vesihuoltoa. Maaperää suojellaan kasvillisuudella ja tulvavalleilla. Pitkäkestoisten kuivuuskausien varalle perustetaan osuuskuntien kasvihuoneviljelmiä tippakastelujärjestelmällä, joissa minimoidaan veden haihtuvuus. Kasvihuonetuotanto on kannattavaa hätätilanteessa myös tankkivedellä kasvatettuna.

Solidaarisuus on tuonut alueelle sisalin täysin uutena elinkeinona. Sisal on kuitukasvi, joka kestää hyvin kuivuutta ja auttaa maan huollossa. Sisalin kuorimajätteestä saadaan biokaasua, joka vähentää puuhiilen käyttöä. Hankkeessa on myös istutettu erillisiä, kuivuutta kestäviä rehuntuotantoalueita ja neuvottu rehun varastoinnissa.

Maaliskuun vierailullani kylien naiset kertoivat, että sisalkäsitöistä saadut tulot ovat auttaneet perheitä selviämään kuivuudesta. Perheet käyttävät sisalia myös karjan rehuna.

Kuivuutta kestävän ja oikein varastoidun rehun ansiosta tilanne on vähän parempi kuin muilla alueen karjankasvattajilla. Rehua on jäänyt yli omien tarpeiden lähialueen kasvattajille myytäväksi.

Matkaa lähimmälle kaivolle voi kertyä yli 100 kilometriä.

Somalimaassa ei ole tiedeyhteisöä, joka aktiivisesti kehittäisi ratkaisuja paikallisiin ongelmiin. Solidaarisuus tukee paikallisten järjestöjen yhteistyötä etiopialaisten tutkimusinstituutioiden kanssa muun muassa paikallisiin oloihin soveltuvien siemenlajikkeiden tunnistamiseksi. Solidaarisuus rakentaa yhteisöille omia siemenpankkeja, joista viljelijät lainaavat alueelle parhaiten soveltuvia siemeniä.

Solidaarisuus haluaa tulevaisuudessa tukea myös Somalimaan omaa maataloustutkimusosaamista yhteistyössä Suomen luonnonvarakeskuksen kanssa. Somalialaisten yliopistojen, kansalaisyhteiskunnan ja valtion yhteistyön tavoitteena yhdessä suomalaisten toimijoiden kanssa on aloittaa maatalouden perustutkimus sekä toteuttaa yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa nopeita ratkaisuja etsivää tutkimusta. Yksi tärkeä toimenpide olisi kartoittaa alueen pohjavesivarat. Konsortiolle etsitään tällä hetkellä rahoitusta.

Kun seuraava kuivuus iskee Somalimaahan, odotan, että paremmat siemenet, vedenkeruualtaat, uudet menetelmät rehun varastoinnissa, kasvihuoneet, kuivuutta kestävät kasvit ja toivottavasti myös uudet paikallisella tutkimustyöllä tuotetut ratkaisut auttavat perheitä selviämään paremmin kuivuudesta.

Ilmastonmuutos pakottaa meidät kehittämään uusia ratkaisuja ja luomaan kumppanuuksia yhteisten haasteiden selvittämiseksi kaikkialla maailmassa. Maailman ruuantuotanto on turvattava.

Solidaarisuudella on kaksi maatalouden ilmastokestävyyttä ja osuuskuntien toimeentuloa edistävää hanketta Länsi-Somalimaassa kahden paikallisen järjestön kanssa: Agriculture Development Organization (ADO) ja Candlelight for Environment, Health & Education (CLHE).

Kirjoittaja