Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Silpomista vastustava Jacob kohtaa jokaisen yksilönä

Silpomista vastustava Jacob kohtaa jokaisen yksilönä

 
Jacob Magero Obadiahian kokemukset ovat osoittaneet hänelle, miten tärkeää on huomioida yhteisön sisäiset eroavuudet. Moninaisuuden tunnistaminen on yksi tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen työn kulmakivistä.

Jacob Magero Obadiahia, 28, taistelee toiveikkaalla asenteella ja päämäärätietoisesti naisten sukupuolielinten silpomista vastaan avustavana projektipäällikkönä Solidaarisuuden kumppanijärjestö Manga Heartilla. Hän on kisiiläinen yhden tyttölapsen isä, joka arvostaa kulttuuriaan ja yhteisönsä ahkeraa väkeä.

Työssään Jacob nauttii eniten opettamisesta, mutta hänellä on myös into oppia uutta omasta kulttuuristaan.

”Koska opetamme ihmisiä naisten sukupuolielinten silpomisesta, täytyy minun ensiksi ymmärtää kulttuuriamme”, hän toteaa.

Silpomista ei voida tarkastella vain irrallisena osana kulttuuria, vaan sitä käsitellessä tulisi myös ymmärtää ympäristöä, jossa sitä esiintyy.

Tieto silpomisen seurauksista on jatkuvassa kasvussa kisii-yhteisössä. Tästä huolimatta ei ole itsestään selvää, että yhteisön silpomattomat tytöt ja naiset kohdataan hyväksyen.

Koska perinne on juurtunut syvälle kisii-kulttuuriin, voi silpomattomuudella olla hankalia seurauksia tyttöjen ja naisten sosiaaliselle elämälle.

Huoli koskee myös Jacobin perhettä, sillä sekä Jacobin vaimo että tytär ovat molemmat silpomattomia.

 

Silpomisen vastainen työ vaatii tekijältään herkkää korvaa ja valmiutta muuttaa omia toimintatapoja. Jokainen yhteisön jäsen ottaa viestin vastaan eri tavoin.

 

Eroavuuksien huomioiminen

Kisii-kulttuuri ei kuitenkaan ole yhtenäinen ja asenteet silpomattomuutta kohtaan vaihtelevat. Jacob korostaakin, että silpomisen vastaisessa työssä on tärkeää pitää mielessä yhteisön moninaisuus. Jos se unohdetaan, voi sopivan lähestymistavan löytäminen olla haastavaa.

Opettamisessa lähestymistavan valitsemisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Koska lähestymistapa ei voi olla sama jokaisessa ympäristössä ja jokaisen henkilön kohdalla, on silpomisen vastaisessa työssä olennaista tiedostaa minkälaiset tekijät voivat vaikuttaa viestin vastaanottamiseen.

Silpomisen vastaisessa työssä viestin vastaanottamiseen vaikuttavat kohdatun kisii-alakulttuuri sekä muut tekijät kuten ikä ja sukupuoli.

Jacob on huomioinut, että esimerkiksi vanhan ihmisen kohtaamisessa on omat haasteensa. Vanhukselle voi olla vaikeaa selittää miksi perinteisiä arvoja tarvitsee muuttaa.

”’Vanhassa vara parempi’ – sitä he hokevat”, hän kertoo puhuessaan vanhuksista.

Välineitä tämänkaltaisten haasteiden ratkaisemiseksi  Jacob saa muilta ihmisiltä. Etsiessään sopivinta lähestymistapaa, jolla kohdata opetettavat, hän hyötyy yhteisönsä yhteistyöhalukkuudesta.

Tideon kerääminen on avainasemassa lähestymistavan valitsemisessa. Kisii-alakulttuurit hyvin tuntevat henkilöt, kuten kyläpäälliköt ja vanhukset, ovat merkittäviä tietolähteitä.

Yhteisön halu elää yhteishengessä ja toimia toisia kunnioittaen ovatkin asioita, joita Jacob arvostaa paljon kulttuurissaan. Hän ei aio koskaan menettää uskoaan yhteisöään kohtaan. Hän uskoo, että jonain päivänä silpomiselle saadaan loppu.

 

 

Teksti ja haastattelun litterointi: Anna Ahtiainen

Haastattelu: Siru Aura

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Kenialaiset maksavat nyt kovaa hintaa demokratiastaan. Poliittinen tilanne kiristyy päivä päivältä ja maassa jännitetään nyt, järjestetäänkö uusia presidentinvaaleja vaiko ei.
Lue lisää »
”Olin pelkuri. Koetin vastustella ja huusin. Hämmennyin, kun tajusin, että he aikovat avata jalkani. Olin peloissani. Silti minut silvottiin.”
Lue lisää »
 
Kun silpomattomat tytöt menestyvät elämässään, yhä useampi vanhempi uskaltaa jättää tyttärensä silpomatta. Myös silvotut tytöt voivat nousta muutoksentekijöiksi.
Lue lisää »
Päällikkö Wilfred Ombakin vastuulla on 45 000 ihmisen yhteisö. Suurin hänen huolistaan on tyttöjen turvallisuus.
Lue lisää »
Yhteisön moninaisuuden tunnistaminen on yksi tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen työn kulmakivistä.
Lue lisää »
Kenialainen Julius Ayunga edustaa kotialueellaan modernia maskuliinisuutta. Työssään hän puolustaa naisten oikeuksia, mutta ennen kaikkea Ayunga vastustaa tiukkoja sukupuolirooleja, jotka haittaavat niin naisten kuin miestenkin elämää. ”Vaikka naisia ja miehiä…
Lue lisää »