Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Yhteisön pilkka pelottaa miehiä

Yhteisön pilkka pelottaa miehiä

 
Kenialainen Julius Ayunga edustaa kotialueellaan modernia maskuliinisuutta. Työssään hän puolustaa naisten oikeuksia, mutta ennen kaikkea Ayunga vastustaa tiukkoja sukupuolirooleja, jotka haittaavat niin naisten kuin miestenkin elämää. ”Vaikka naisia ja miehiä ajatellaan erillisinä, molemmilla on samoja ongelmia,” hän sanoo.

Julius Ayunga on komea ja hymyilevä mies. Hän 30-vuotias, esikoinen viidestä ja omien sanojensa mukaan hyvä tanssija, vaikka todisteita tästä ei saadakaan.

Hänellä on tutkinto sosiologiasta. Julius pelaa jalkapalloa ja kannattaa Manchester Unitedia.

Lisäksi hän on töissä Solidaarisuuden kumppanuusjärjestö Cecomella, jossa hän tekee tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä.

”Kun sain tämän työn Cecomella, tiesin heti, että tämä on minulle oikea. Silpominen on väkivallan muoto ja täällä voin puolustaa naisten oikeuksia.”

 

Rituaalisista silpomisista klinikoiden suojaan

Viimeisin haaste silpomisen vastaisessa työssä on medikalisaatio, eli silpomisen vaihtuminen perinteisistä silpomisrituaaleista salaa klinikoilla tehtäviksi toimenpiteiksi. Ayungan mukaan juuri tästä johtuen silpomistapaukset eivät ole vielä lähteneet laskuun.

”Nykyisin leikkauksen tekee koulutettu lääkäri. Tytöt viedään sairaalaan tai lääkäri menee heidän kotiinsa myöhään illalla. He leikkaavat ilman, että kukaan huomaa.”

Medikalisaatio on ollut myötävaikuttamassa siihen, että silpomiset voidaan tehdä vaivihkaa. Vaikka toimenpide näennäisesti on tytöille turvallisempi kuin perinteinen silpominen, on leikkauksella silti vakavia seurauksia. Välittömät komplikaatiot saattavat vähentyä, mutta silpominen aiheuttaa elämässä vaikeuksia myöhemminkin, esimerkiksi synnytyksessä.

Ayunga ei ymmärrä, mikä ajaa kouluttautunutta hoitohenkilökuntaa jatkamaan terveydelle haitallista perinnettä.

Toisaalta viranomaisetkaan, kuten esimerkiksi kylien päälliköt, eivät ole tehneet kaikkeaan silpomisen kieltävän lain käytäntöön panon suhteen, Ayunga huomauttaa.

”He ovat kotoisin siltä alueelta, missä silpomista tapahtuu. Leikkaajat voivat olla heidän sukulaisia tai tuttujaan. He pelkäävät yhteisön pilkkaa.”

Tärkeintä silpomisen vastaisessa työssä onkin saada ihmiset vilpittömästi vastustamaan silpomista. Koulutustilaisuuksissa tehdyt lupaukset tytärten suojelemisesta saattavat unohtua kotiin päästessä.

”Olemme oppineet, että päätösten kestävyys on haaste. Ja itseasiassa, mielten muuttaminen on vaikein asia, mitä voi saada aikaan.”

 

Sukupuoliroolien vankeina

Cecome tekee työtä myös naisten taloudellisen itsenäisyyden puolesta.

”Naisten kädet ovat sidotut, koska mies on ainoa tienaaja perheessä,” Ayunga sanoo.

Naiset eivät voi lähteä huonoistakaan kotioloista, jos he ovat täysin riippuvaisia perheestä. Tämä johtuu yhteisön asenteista naisten ja miesten roolien suhteen.

”Yhteisön jäsenet uskovat, että voimaantunut nainen on pilattu nainen. He uskovat, että pojat ovat resurssi, ja tytöt eivät.”

Ayunga on kuitenkin huomannut, että ahtaat sukupuoliroolit ovat haitallisia myös miehille. Niistä ei siis hyödy lopulta kukaan.

”Vaikka naisia ja miehiä ajatellaan erillisinä, molemmilla on samoja ongelmia.”

Elämää hallitsevat yhteisön odotukset, eivätkä yksilöt itse. Lisäksi perheväkivaltaan puututaan harvoin.

Ayunga kertoo esimerkin miehestä, joka eräässä Cecomen kokouksessa oli kertonut, että häntä pahoinpidellään kotona.

”Eräs päällikkö vain nauroi sille, että mies oli piiloutunut sängyn alle siksi aikaa.”

Ongelma on yleinen. Miesten kokemaa väkivaltaa on vähätelty myös Suomessa.

”Ajatellaan, että mies on ylempiarvoinen, että miestä ei voi pahoinpidellä. Jos sana leviää, sinua voidaan pilkata. Tämäkin on haaste.”

Ayunga itse on rikkonut sukupuoliroolinsa odotuksia. Hän on avoin ja lempeä. Hän kuuntelee naispuolisia työtovereitaan ja käy heidän kanssaan älykkäitä keskusteluja. Hän puolustaa naisten oikeuksia, hymyilee paljon ja katsoo silmiin.

Ayunga vaikuttaa onnelliselta.

 

Käännös ja teksti: Tuisku Tuukkanen

Haastattelu: Samuli Tarvainen

Kuvat: Siru Aura

Asiasanat: ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Kenialaiset maksavat nyt kovaa hintaa demokratiastaan. Poliittinen tilanne kiristyy päivä päivältä ja maassa jännitetään nyt, järjestetäänkö uusia presidentinvaaleja vaiko ei.
Lue lisää »
”Olin pelkuri. Koetin vastustella ja huusin. Hämmennyin, kun tajusin, että he aikovat avata jalkani. Olin peloissani. Silti minut silvottiin.”
Lue lisää »
 
Kun silpomattomat tytöt menestyvät elämässään, yhä useampi vanhempi uskaltaa jättää tyttärensä silpomatta. Myös silvotut tytöt voivat nousta muutoksentekijöiksi.
Lue lisää »
Päällikkö Wilfred Ombakin vastuulla on 45 000 ihmisen yhteisö. Suurin hänen huolistaan on tyttöjen turvallisuus.
Lue lisää »
Yhteisön moninaisuuden tunnistaminen on yksi tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen työn kulmakivistä.
Lue lisää »
Kenialainen Julius Ayunga edustaa kotialueellaan modernia maskuliinisuutta. Työssään hän puolustaa naisten oikeuksia, mutta ennen kaikkea Ayunga vastustaa tiukkoja sukupuolirooleja, jotka haittaavat niin naisten kuin miestenkin elämää. ”Vaikka naisia ja miehiä…
Lue lisää »