Etusivu » Ajankohtaiset » Digilehti » ”Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”

”Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”

 
Jokaisella lapsella on oikeus kehonsa koskemattomuuteen. "Silpomisessa on kyse naisen kehon ja seksuaalisuuden kontrolloimisesta", kertoo Amina Abdi. "Vain tietoa tarjoamalla äidit ja isät voivat ymmärtää, ettei tyttöjen silpominen edistä terveyttä, vaan se aiheuttaa ongelmia."

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa. Jokainen tyttö ansaitsee ehjän elämän. Jokaisella lapsella on oltava oikeus kehonsa koskemattomuuteen.

Oikeus kehon koskemattomuuteen on kansainvälisesti yhdessä sovittu ihmisoikeus. Kysyimme aiheeseen liittyen somalimaalaiselta Amina Abdilta ja Mustafe Abdi Faralta, joutuvatko ihmiset kohtaamaan väkivaltaa heidän asuinseudullaan ja millaisesta väkivallasta ihmiset mahdollisesti kärsivät.

”Yleisin tyttöjen ja naisten kohtaama väkivallan muoto Somalimaassa on sukuelinten silpominen, joka riistää tytöiltä ja naisilta heidän oikeutensa päättää omasta kehostaan. Silpomisessa on kyse naisen kehon ja seksuaalisuuden kontrolloimisesta”, kertoo kansalaisjärjestössä harjoittelussa oleva Amina.

somalimaa_amina-abdi_kuva-airi-kahara

”Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”, muistuttaa Amina Abdi.

Yliopistossa tutkintoaan parhaillaan suorittava Mustafe oli samoilla linjoilla.

”Yleisin väkivallan muoto on sukuelinten silpominen. Kaikki ihmiset eivät tiedä omia oikeuksiaan ja heidän kehojaan kontrolloidaan silpomisella”, Mustafe kertoo.

somalimaa_mustafe-abdi-fara_kuva-airi-kahara

”Kaikkia ihmisiä tulisi kunnioittaa samanarvoisina”, toteaa Mustafe Abdi Fara.

Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus päättää omasta kehostaan. Ketään ei saa satuttaa eikä keneenkään saa kajota ilman lupaa.

Halusimme tietää, mitä Amina ja Mustafe pitäisivät tehokkaimpana keinona väkivallan vähentämiselle omassa yhteisössään.

”Tarvitaan koulutusta, jotta kulttuurin ja yhteisön ikivanhoja tapoja saadaan muutettua ja normeja purettua. Vain tietoa tarjoamalla äidit ja isät voivat ymmärtää, ettei tyttöjen silpominen edistä terveyttä, vaan se aiheuttaa ongelmia”, Amina vastaa.

”Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa”, hän lisää vielä perään.

Mustafe nostaa koulutuksen ohelle tärkeäksi sen, että jokainen meistä on yhtä arvokas.

”Kaikkia ihmisiä tulisi kunnioittaa samanarvoisina. Minusta koulutusta tulisi lisätä, jotta ihmiset oppisivat enemmän silpomisen haitoista.”

haastattelut ja kuvat: Airi Kähärä
teksti: Ada Bergroth

YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen vuonna 1959. YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna Suomessa 25 vuotta. Vuoden 2016 teemana on yhdenvertaisuus.

 

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Tabitha Onsare on erityisopettaja, joka liittyi silpomisen vastaiseen rintamaan puolustaakseen oppilaidensa oikeuksia.
Lue lisää »
Äärimmäisen kuivuudenkin keskellä on mahdollista selvitä, kun uusia ratkaisuja otetaan rohkeasti käyttöön. Kuivuutta hyvin sietävän sisalin viljelyn aloittaminen Somalimaassa on oiva esimerkki toimivasta taistelusta kuivuutta vastaan.
Lue lisää »
 
Kouluille suunnattu Viimeinen pisara -pakohuonepeli pistää oppilaat miettimään veden merkitystä. Parhaimmillaan se motivoi keksimään ratkaisuja kuivuuskysymykseen.
Lue lisää »
”Olin ylpeä itsestäni, sillä isoisäni kehotti minua olemaan kuuntelematta muiden mielipiteitä.”
Lue lisää »
Olen muuttunut ikävuosien karttuessa. Tiedän, etten voi ottaa enää passiivista sivustaseuraajan roolia, kuten ennen. En voi osallistua juhliin tai nauttia perinteestä, joka vahingoittaa pieniä tyttöjä. Toivon kyläni jokaiselle tytölle silpomisesta vapaata joulua.
Lue lisää »
Rachel Kemunto Utuira on kuuden lapsen äiti, joka ei halua enää synnyttää kovien kipujensa takia. Hän taistelee tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan vapaaehtoisena terveydenhoitajan työtä tehden kisii-yhteisössä.
Lue lisää »