Etusivu » Ajankohtaiset » Blogi » Halpa ruoka ei paranna ruokaturvaa

Halpa ruoka ei paranna ruokaturvaa

Jenna Kettunen

Muut kirjoitukset »
 
Ruokaturvaa parannettaessa on varmistettava ruuan saatavuuden lisäksi tuotanto-olojen vakaus. Halvalla ruualla on nimittäin hintansa ja se pahin hinta ovat voimattomat ja nälkäiset pientuottajat.

Halvalla ruualla on hintansa. Pahin hinta ovat voimattomat ja nälkäiset pientuottajat, jotka ruokaketjujen muiden toimijoiden kerätessä voittoja köyhdyttävät viljelymaataan, käyttävät lapsiaan pakon edessä työvoimana tai päätyvät kausityöläisiksi isoille plantaaseille ilman työsuojelua.

Mitä on ruokaturva? Usein ihmiset vastaavat ruokaturvan olevan tilanne, jossa yksilöllä tai perheellä on tarpeeksi oikeanlaista ruokaa. Ruokaturvaa parannettaessa on huomioitava ruuan saatavuuden lisäksi muita asioita, ennen kaikkea varmistettava ruuan riittävyys ja tuotanto-olojen vakaus. Ruuan tuotannon vakautta horjuttavat mm. tuotantopanosten kallistuminen, tuottajahintojen epävakaus, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja maanomistuksen epävarmuus.

Ruuantuottajan ruokaturva on riippuvainen hänen maatilansa kannattavuudesta. Pientuottajat ympäri maailmaa kasvattavat tai kalastavat suurimman osan maailman ruuasta, yli 90 % maailman maatiloista on yksityishenkilöiden tai perheiden ylläpitämiä. Maailman nälkäisistä 70–80 prosenttia on ruuan tuottajia. Ruuan hinnan on oltava kohtuullinen, jotta ihmisillä on varaa ostaa sitä. Toisaalta tuottajan on saatava kohtuullinen hinta myös itselleen tai muuten hänellä ei ole varaa tuottaa ruokaa meille kaikille.

Ruokaketjuissa viljelijä kantaa suurimman vastuun tuotantoriskeistä, samalla kun hänellä on hyvin vähän vaikutusvaltaa itseään koskeviin päätöksiin. Tuottaja maksaa pidentyvien kuivuusjaksojen aiheuttamat menetykset, ylikansallisten tuotantopanosten myyjien hinnankorotukset, sekä pääosin ruuan hinnanalennukset, saamatta kuitenkaan lisätuloja hinnankorotuksista.

Maailmanpankki on todennut, että maatalousvetoinen kehitys vähentää köyhyyttä 3–4 kertaa tehokkaammin kuin minkään muun sektorin tukeminen. FAO korostaa raporteissaan, että vaikka pienviljelyn ja -kalastuksen tukeminen ei kasvata voimakkaasti bruttokansantuotetta, se levittää työllisyyttä ja kehitystä ympärilleen kuin veden pinnalla eteneviä renkaita: ruoan myyjiä, valmistajia, jalostajia.

Muistetaan pitää huolta ruuan tuottajista joka puolella maailmaa! Tämän lauseen myötä Solidaarisuus toivottaa kaikille hyvää Reilun kaupan viikkoa ja haastaa kaikki mukaan viikon haasteeseen.

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Tabitha Onsare on erityisopettaja, joka liittyi silpomisen vastaiseen rintamaan puolustaakseen oppilaidensa oikeuksia.
Lue lisää »
Äärimmäisen kuivuudenkin keskellä on mahdollista selvitä, kun uusia ratkaisuja otetaan rohkeasti käyttöön. Kuivuutta hyvin sietävän sisalin viljelyn aloittaminen Somalimaassa on oiva esimerkki toimivasta taistelusta kuivuutta vastaan.
Lue lisää »
 
Kouluille suunnattu Viimeinen pisara -pakohuonepeli pistää oppilaat miettimään veden merkitystä. Parhaimmillaan se motivoi keksimään ratkaisuja kuivuuskysymykseen.
Lue lisää »
”Olin ylpeä itsestäni, sillä isoisäni kehotti minua olemaan kuuntelematta muiden mielipiteitä.”
Lue lisää »
Olen muuttunut ikävuosien karttuessa. Tiedän, etten voi ottaa enää passiivista sivustaseuraajan roolia, kuten ennen. En voi osallistua juhliin tai nauttia perinteestä, joka vahingoittaa pieniä tyttöjä. Toivon kyläni jokaiselle tytölle silpomisesta vapaata joulua.
Lue lisää »
Rachel Kemunto Utuira on kuuden lapsen äiti, joka ei halua enää synnyttää kovien kipujensa takia. Hän taistelee tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan vapaaehtoisena terveydenhoitajan työtä tehden kisii-yhteisössä.
Lue lisää »