Etusivu » Ajankohtaiset » Yleinen » Hiljaisuus ylläpitää vaarallista tyttöjen ympärileikkaustraditiota

Hiljaisuus ylläpitää vaarallista tyttöjen ympärileikkaustraditiota

 
Stoassa keskusteltiin rohkeasti tyttöjen ympärileikkauksesta. Tabut tyttöjä eriarvoistavassa väkivaltaisessa perinteessä ovat tiukassa.

Itäkeskuksessa sijaitsevan Kulttuurikeskus Stoan Musiikkisalin katsomossa oli syyskuisena tiistai-iltana täyttä, kun joukko kiinnostuneita ihmisiä oli kerääntynyt paikalle kuuntelemaan suoraa puhetta tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Paikalla puhujina oli kolme rautaista asiantuntijaa Ujuni Ahmed (Fenix Helsinki ry), Batulo Essak (African Care ry) ja Maria Väkiparta (Solidaarisuus). Tilaisuuden juonsi toimittaja Maria Pettersson.

Suoraa puhetta -keskustelutilaisuudessa puhujina olivat Maria Väkiparta, Ujuni Ahmed ja Batulo Essak. Illan juonsi Maria Pettersson. kuva: Ulla Sarén

Tapahtuma oli nimensä veroinen, sillä niinkin kipeästä asiasta kuin tyttöjen sukuelinten silpomisesta, pystyttiin puhumaan suoraan, asiantuntevasti ja arastelematta. Puhujat kertoivat Petterssonin kysymysten avulla rohkeasti silpomistradition eri muodoista eri yhteisöissä sekä tämän hengenvaarallisen perinteen laaja-alaisista vaikutuksista tytön terveyteen ja elämään.

Muun muassa kätilönä toiminut Essak kertasi silpomisen fyysisiä seuraamuksia: leikkauksen jälkioireisiin kuuluu tulehduksia, virtsaamisvaikeuksia ja myöhemmin kuukautis- ja yhdyntäkipuja, synnytyksestä puhumattakaan. Kyseessä on yhden toimenpiteen sijaan koko elämän ajan toistuva kipu. Ujuni puolestaan kuvaili niiden tyttöjen tuntemuksia, jotka on viety Suomesta ulkomaille ympärileikattaviksi. Kuvittele, kuinka takaisin koti-Suomeen palatessa pitäisi osata leikkiä kavereiden kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Yrittää esittää syksyllä koulussa kaikille, että kesälomamatkalla oli kivaa. Maria Väkiparta jatkoi, että fyysisten ja emotionaalisten kipujen lisäksi silpomisesta voi monessa maassa seurata pitkäaikaisia sosiaalis-taloudellisia haittavaikutuksia, kun tytön koulunkäynti saattaa keskeytyä pitkäksikin aikaa ja työpaikan saanti estyä.

Ujuni Ahmed (vas.) ja Batulo Essak saivat vastata yleisöltä tulleisiin kysymyksiin muun muassa siitä, miten silpomisperinteestä tulisi puhua täällä Suomessa kouluissa tai kuinka kätilöt voisivat kohdata ympärileikatun naisen paremmin. Kuva: Ulla Sarén

Puhujat myös esittelivät edustamiensa järjestöjen toimintaperiaatteita silpomisen vastaisessa taistelussa. Kaikkia kolmea järjestöä ajaa yhteinen tavoite, joka on  saada silpomisen lopettava muutos lähtemään kulttuurin sisältä, oman yhteisön toimesta. Esimerkkinä Väkiparta mainitsi Kenian kuudenneksi suurimman väestöryhmän, kisiit, joiden kulttuurissa tyttöjen ympärileikkausta on perinteisesti pidetty aikuistumisriittinä. Nyt tätä riittiä halutaan muuttaa sellaiseksi, ettei vaarallinen ympärileikkaus ole osa sitä. Lukuisat kisiiläiset ovat lähteneet tekemään silpomista vastustavaa työtä Solidaarisuuden tukemana.

Illan aikana kävi monesti ilmi, millainen tabu tyttöjen ympärileikkaus yhä on ja kuinka asiasta keskusteleminen yhteisön ja jopa perheen sisällä on erittäin haastavaa. Tilaisuus oli herkkä paikka monille eikä kosteilta silmäkulmilta ja raskailta huokauksilta vältytty.

Yleisön puolelta kuultiin tilaisuuden lopussa monia osuvia ja koskettaviakin kommentteja ja kysymyksiä. Eräs mies, jonka äiti on kotoisin alueelta, jossa tyttöjen ympärileikkaukset ovat yleisiä, kertoi sanoneensa suoraan äidilleen, että tuomitsee ympärileikkaukset ja ettei anna siskojaan leikattavan. Tyttöjen ympärileikkaus kun usein tapahtuu tytön äidin suostumuksella sosiaalisen paineen siivittämänä. Miesten hiljaisuus puolestaan ylläpitää traditiota yhteisöissä.

Suoraa puhetta -keskustelutilaisuus sai Stoan Musiikkisalin täyteen silpomisperinteen vastaisesta työstä kiinnostuneita ihmisiä. Kuva: Ulla Sarén

Suomessa erityisesti sairaanhoitajilla, kätilöillä ja lääkäreillä tulisi olla enemmän toimintavalmiuksia tilanteessa, jossa asiakkaana on ympärileikattu nainen. Myös esimerkiksi Ranskassa tyypillinen tapa olisi tervetullut suomalaiseenkin synnytyslaitokseen: silloin jos asiakkaana on perhe, jonka tyttövauvalla on riski joutua ympärileikattavaksi, vastasyntyneen tytön kuntoa tarkastettaessa lääkäri voisi rutiinitoimenpiteiden ohella sanoa, että tämä tyttö on täydellinen tällaisena eikä häntä tule koskaan ympärileikata.

kuvat: Ulla Sarén
teksti: Kirsikka Manninen

Kirjoittaja on Solidaarisuuden vapaaehtoinen ja Solidaarisuus-lehden päätoimittaja.

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »
Kenialaisen opettajan Johnson Mokua Mosen taidekerhossa lapset käsittelevät silpomisperinteen nostattamia tunteita ja levittävät tietoa lasten oikeuksista seinämaalauksilla.
Lue lisää »
 
Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa ja ylläpitävät perinnettä. Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpominen on perinteisesti ollut siirtymäriitti tytöstä naiseksi. Solidaarisuuden turvaleireillä Keniassa opetetaan, että naiseksi voi kasvaa ilman silpomista.
Lue lisää »
Rachel Ongiri pakotettiin 12-vuotiaana jonoon muiden kylän tyttöjen kanssa. Heidän sukuelimensä silvottiin veistä ja partakoneen terää käyttäen. Ei ollut mitään mahdollisuutta paeta.
Lue lisää »
Miehen jättäminen ja yksinhuoltajaksi ryhtyminen oli rohkea teko, sillä kisii-kulttuurissa yksin asuva nainen ja viisi silpomatonta tytärtä eivät ole arkipäivää.
Lue lisää »