Etusivu » Ajankohtaiset » Blogi » Järjestöt tahtovat suoraa puhetta

Järjestöt tahtovat suoraa puhetta

 

Avun perillemenoon ja kankkulan kaivoihin jämähtänyttä julkista kehitysyhteistyökeskustelua täytyy luotsata uusille urille, Solidaarisuus ja kymmenen muuta ulkoministeriön kumppanuusjärjestöä päättivät. Niinpä yhdistimme ensimmäistä kertaa voimamme vastaavassa mittakaavassa ja järjestimme 12.3. Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuuden.

Pikkuparlamentin aulassa polveileva kahvijono todisti, että kehitysyhteistyö kiinnostaa. Paikalle saapui lähes parisataa osallistujaa – järjestöväkeä ja ulkoministeriön virkamiehiä, kansanedustajia, toimittajia, tutkijoita ja muuten kehitysyhteistyötä seuraavia.

”Järjestöt peräänkuuluttavat laadukasta, aikuista keskustelua kehitysyhteistyön realiteeteista ja haasteista – ilman pelkoa siitä, että avustushanat tyrehtyvät”, Suomen World Visionin varatoiminnanjohtaja Anne Pönni korosti puheessaan.

Yksi viesteistä oli, että järjestöt ovat kokoaan suurempia vaikuttajia, joiden toiminnan kirjo on laaja ja keinot moninaiset. Työ on mullistavaa muuttaessaan yksilön, yhteisön ja lopulta koko kansakunnan. Järjestöt edistävät osuuskuntatoimintaa, tasa-arvoa, vähemmistöjen oikeuksia ja ympäristöasioita sekä vaikuttavat päätöksentekoon… lista on pitkä.

Toinen viesti oli, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on laadukasta ja tuloksellista. Aikaan on saatu paljon. Tuloksia mitataan ja raportoidaan, vaikkei ihmisten voimaantumista ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista ole helppo laskea numeroin. Tarvitaan turnajaiskestävyyttä, koska vaikutukset näkyvät ajan kuluessa. Kehitysyhteistyö ei ole insinööriprojekti, Plan Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen tiivisti.

Ajankohta muistutukselle oli otollinen, sillä hallitus päättää kehysriihessään 22.3., miten kehitysyhteistyömäärärahojen käy. Toistaiseksi varat on jäädytetty, mikä kasvattaa kuilua Suomen ja pohjoismaisten naapureiden välillä ja loitontaa meitä kansainvälisestä sitoumuksestamme nostaa määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Suomen julkinen kehitysyhteistyö on nyt reilut 1,1 miljardia euroa, josta varsinaiseen kehitysyhteistyöhön menee hieman alle 900 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä luku muodostaa 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Järjestöjen osuus on noin 12 prosenttia. Valtaosa potista suunnataan kumppanuusjärjestöille, ja se käytetään ihmisten voimaannuttamiseen, kansalaisyhteiskuntien tukemiseen, ihmisoikeuksien ja toimeentulon edistämiseen sekä tietenkin köyhyyden vähentämiseen.

Miljardeista puhuttaessa mittasuhteet hämärtyvät. Mikä on paljon – suhteessa siihen, mitä saadaan aikaan? No, Suomen kallein valtatie Helsingistä Turkuun kustansi puolet kehitysyhteistyöbudjetista, puolustusbudjetti on yli kaksi kertaa isompi ja Sotšin olympiakisoihin valuu 37 miljardia euroa.

Kehitysmaiden lasten peruskoulutuksen turvaaminen maksaisi vähemmän kuin mitä Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytetään vuodessa… jäätelöön! Tupakasta puhumattakaan.

Myös tilaisuudessa puhunut ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti kansalaisyhteiskunnan roolia globaalissa kehityksessä. Eriarvoisuus kasvaa sekä maiden sisällä että välillä ja väestönkasvu on valtava kehityskysymys ratkaistavaksi. Tavoitteiden asettelun on oltava täsmällisempää ja konkreettisempaa ja tuloksia pitää saada aikaan – pian.

”Kehitysyhteistyö on lähtökohtaisesti riskialtista toimintaa, jonka tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Onnistuttaessa maailmasta tulisi reilumpi, tasa-arvoisempi ja vapaampi”, Tuomioja kannusti.

Ministeri muistutti, että sukupuolten välinen tasa-arvo on kehityksen keskeisin mittari. Järjestöjen työ on korvaamatonta sen saavuttamisessa, joten tasa-arvo on syystä Solidaarisuudenkin keskeinen teema.

Keskustelu jatkui paneelissa, jonka veti Ylen toimittaja Axa Sorjonen. Suomen lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen edusti kumppanuusjärjestöjä, Perussuomalaisten kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä osallistui omien sanojensa mukaan ”kiintiö-kriitikkona” – samoin kuin ”paneelin kiintiöbyrokraatiksi” itsensä esitellyt ulkoministeriön yleisen kehityspolitiikan ja suunnitteluyksikön päällikkö Timo Olkkonen. Mukana oli myös kehitysyhteistyöasioiden konkari, Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi.

Panelistien ajatukset vaihtelivat kehitysyhteistyön määrän ja laadun suhteen, mutta kaikki korostivat järjestöjen työn ansiokkuutta ja toivoivat niiden määrärahojen kasvavan. Myös 80 prosenttia suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä.

Tästä on hyvä jatkaa – sekä työtämme että keskustelua.

Solidaarisuus on saanut valtionapua kehitysyhteistyöhankkeisiinsa vuodesta 1974, jolloin kansalaisjärjestöjen julkinen tukeminen Suomessa alkoi. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö Solidaarisuudesta tuli vuonna 2001.

Lue lisää:

Erkki Tuomiojan puheenvuoro ulkoministeriön verkkosivulla

– World Visionin varatoiminnanjohtajan Anne Pönnin Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä ja kansalaisyhteiskunnasta -blogi Kepan verkkosivulla

 

Anna-Sofia Joro
Kirjoittaja on Solidaarisuuden sähköisen viestinnän kehittäjä

Kuva: Tatu Blomqvist

Solidaarisuus toimii -blogissa Solidaarisuuden väki kertoo työstään ja kommentoi maailman menoa.

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Silpomisperinteen taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurista toiseen, usein toisiinsa kietoutuneina. Perinteen poistamiseksi ei siksi ole olemassa yhtä patenttiratkaisua.
Lue lisää »
Miten ilmastokriisin kanssa eletään maailman köyhimmillä ja kuivimmilla alueilla? Solidaarisuuden Viimeinen pisara -pulmapeli haastaa oppilaat ratkomaan kuivuuteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Pelin kouluvierailu on tilattavissa maksutta pääkaupunkiseudun kouluihin.
Lue lisää »
 
Suomalaiset lahjoittivat yli 83 000 euroa joulun alla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Kerätyillä varoilla järjestetään silpomisvaarassa oleville tytöille turvaleirejä ja koulutetaan vanhempia silpomisen haitoista.
Lue lisää »
”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »