Etusivu » Ajankohtaiset » Digilehti » Kanala tuottaa iloa ja munia

Kanala tuottaa iloa ja munia

 
Itsensä taitavaksi tunteva nainen uskaltaa yrittää eikä itsetunto romahda, vaikkei kaikki aina sujuisi suunnitelmien mukaan. Nuorempi sukupolvi on oppinut, että perhe voi paremmin, kun sekä mies että nainen hankkivat tuloja.

Rosa Delfina Cruzin kasvoilla voimaantuminen näkyy leveänä hymynä. Cruz asuu Guasuyucan kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Solidaarisuuden kehityshanke on auttanut häntä perustamaan kanalan. Cruzilla on kuusikymmentä kanaa. Kanala on siisti ja linnut ovat hyvässä kunnossa.

”Osaan pitää huolta kanoista”, Cruz sanoo. Melkein kaikki kanat munivat joka päivä. Sairauksia ei ole esiintynyt. Munien kerääminen pesistä aamulla tekee hänet iloiseksi, se on hyvä tapa aloittaa päivä.

Pärjäämisen tunne voimaannuttaa

 

”Kun tietää että pärjää, niin sitä tuntee itsensä voimakkaaksi”, Cruz toteaa. Se on hänelle voimaantumisen ydin. Hänellä on nyt omia tuloja. Cruz myy kananmunat Guasuyucassa ja lähellä sijaitsevassa Pueblo Nuevon pikkukaupungissa. Pieni kanala antaa hänelle vähän yli sadan euron kuukausiansiot. Cruz aikoo lisätä kanojen määrää päästäkseen kolmensadan euron kuukausituloihin.

Kanalan tuotoista iso osa kuluu perheen ruokaan ja lasten tarpeisiin. Cruzilla on kaksi lasta, tytär on lukiossa Pueblo Nuevossa ja poika käy Guasuyucan peruskoulua. Hänen tärkein tavoitteensa on antaa molemmille lapsille hyvä koulutus.

”On minulla rahaa joskus ostaa itsellenikin vaatteita”, Cruz toteaa.

”Olen itsenäinen nainen ja voin vaikka hemmotella itseäni, jos haluan.” Hän hemmottelee itseään tuoksusaippualla ja hyvällä kahvilla.

Tuloja vuoden ympäri

 

Cruzin mies Omar Martinez kuuntelee vieressä. Hän on rauhallinen, tyytyväinen mies. Perheen tulot ovat kaksinkertaistuneet sen jälkeen, kun Cruz aloitti kanankasvatuksen. Martinez kasvattaa maissia ja papuja. Maissi- ja papusadot saadaan kerran vuodessa ja joskus niille käy huonosti. Nicaraguan viljelijöitä on kurittanut kaksi ankaraa kuivuuden vuotta, joiden aikana sadot jäivät alle puoleen tavanomaisista. Syksyllä Guasuyucassa saatiin onneksi jo runsaat sateet ja riittävästi papuja.

”Rosan kanala tuottaa ympäri vuoden ja se tekee perheen olon turvallisemmaksi”, Martinez huomauttaa. Maanviljely on ilmastonmuutoksen oloissa riskialtis elinkeino. Sen ohella Martinez hankkii tuloja kauppiaana. Hän kuljettaa Guasuyucan tuotteita Somoton kaupungin torille myytäväksi. Hän vie torille myös Cruzin kanalan munia.

Perheroolit muuttuvat hiljalleen

 

Martinez ei ole kateellinen Cruzin ansioista. Hän on pohtinut perheen asioita kehityshankkeen tasa-arvokoulutuksessa.

”Silloin kun mies jurputtaa naisen rahoista, kysymys on vallasta”, Martinez puntaroi. ”Mies haluaa alistaa naisen ja häntä harmittaa, jos nainen tienaa paremmin kuin hän itse”.

Onneksi asenteet ovat jo muuttumassa. ”Varsinkin nuoremmat miehet tajuavat sen, että perhe voi paremmin, kun sekä mies että nainen tekevät töitä ja hankkivat tuloja”, Martinez tuumii.

Heidän perheessään ei kinata siitä, kumpi on voimakkaampi, nainen vai mies. ”Minä osaan hoitaa kanoja ja saan niistä tuloni”, Cruz toteaa. ”Omar osaa viljellä maata ja hän on ripeä kauppias silloin, kun sitä tarvitaan”. Riitojakin voi perheessä syntyä, mutta niiden aiheena ei ole kateus rahasta.

”Itsepäisiä kun ollaan, niin välillä siitä pirskoo kipinöitä”, Cruz tunnustaa. Martinez myhäilee ja keikuttaa tuolia. Heidän riitansa selviävät mököttämällä ja puhumalla. Nyrkkeihin heillä ei turvauduta, molemmat vakuuttavat.

Taidot vahvistavat itsetuntoa

 

Kanalan pidossa avainasioita ovat Cruzin mielestä tiedot ja taidot. Vain taitavaksi itsensä tunteva nainen uskaltaa yrittää eikä itsetunto romahda, vaikka kaikki ei aina suju ihan niin kuin haluaisi. ”Kanat ovat herkkiä eläimiä”, hän sanoo. Niille pitää antaa kunnon rehua ja puhdasta vettä.

”Jos kanoista ei pidä huolta, niin ne tulevat pahantuulisiksi ja lakkaavat munimasta”.

Kana räpyttelee kesken kaiken Cruzin käsivarrelle. Se on vanttera hyväkuntoinen munija. Rosa Delfina Cruz katselee sitä suupielet ylpeän pienyrittäjän hymyssä.

 

teksti: Jukka Pakkala
kuvat: Anthony Valenzuela

 

 Yrittäjyys vahvistaa naisten asemaa

Solidaarisuuden kehityshanke on auttanut Pohjois-Nicaraguan maaseutuyhteisöjen naisia perustamaan kaksikymmentä kanalaa ja viisitoista piensikalaa.

Kanaloita ja sikaloita pitävistä naisista on tullut yrittäjiä, joilla on yhtä paljon tai enemmän tuloja kuin miehillä.

Naisten tukena on neuvojaverkosto, jonka puoleen voi kääntyä vaikeuksissa. Osuuskunnan myllyltä saa tarvittaessa lainarehua, jotta hetkellinen rehun puute ei katkaise tuotantoa.

 

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Pienten siskosten, Vivianin ja Michellen, sukuelinten silpominen oli jo lyöty lukkoon, mutta lopulta isän pää kääntyi. Nyt isä Jared taistelee silpomisperinteen lopettamiseksi.
Lue lisää »
Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »
 
Kenialaisen opettajan Johnson Mokua Mosen taidekerhossa lapset käsittelevät silpomisperinteen nostattamia tunteita ja levittävät tietoa lasten oikeuksista seinämaalauksilla.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa ja ylläpitävät perinnettä. Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpominen on perinteisesti ollut siirtymäriitti tytöstä naiseksi. Solidaarisuuden turvaleireillä Keniassa opetetaan, että naiseksi voi kasvaa ilman silpomista.
Lue lisää »
Rachel Ongiri pakotettiin 12-vuotiaana jonoon muiden kylän tyttöjen kanssa. Heidän sukuelimensä silvottiin veistä ja partakoneen terää käyttäen. Ei ollut mitään mahdollisuutta paeta.
Lue lisää »