Etusivu » Ajankohtaiset » Blogi » Kehitysyhteistyö lähtee ihmisistä

Kehitysyhteistyö lähtee ihmisistä

 

Kehitysyhteistyön keskiössä tulisi olla ne ihmiset, joiden elämää halutaan parantaa. ”Hyödynsaajat tulisi osallistaa osaksi koko kehitysprosessia”, toteaa ugandalainen tutkija Alice Ndidde.


Ndidde osallistui Pohjoismaisen kehitystutkimuksen konferenssiin, joka keräsi yhteen 14.?15.11.2013 alan tutkijoita ja kansalaisjärjestöedustajia ympäri maailmaa. Espoon Otaniemen Dipolissa järjestetyssä konferenssissa pureuduttiin kehitystutkimuksen ja kehitysyhteistyön perimmäisiin kysymyksiin ja kyseenalaistettiin tutkimuskentällä vallitsevia käytäntöjä.

Konferenssi herätti kysymyksiä: kenen eduista kehitysyhteistyössä lopulta on kysymys, kenen ääni pääsee hankkeissa ja niiden arvioinnissa kuuluviin ja kenen äänen kuuluisi oikeastaan nousta tärkeimmäksi. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta kiinnostavia aiheita olivat muun muassa pohdinnat kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnissa käytettävien menetelmien haasteista ja vahvuuksista ja siitä, millainen aineisto, menetelmä ja siitä tehty analyysi on riittävää ja miten tuloksellisuus kehitysyhteistyössä ylipäätään määritellään.

Omakohtaiset tarinat kertovat ihmisten kokemuksista

Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen esitteli konferenssissa yhdessä Kepan Kaisu Tuomisen kanssa kehittämäänsä seurantamenetelmää, jossa hyödynsaajien tarinat omassa elämässään tapahtuvista muutoksista tuottavat tietoa siitä, mitä kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan.

”Kyse on ihmisten elämästä ja siitä, kuinka kehitysyhteistyöhankkeilla voidaan muuttaa ihmisten elämää parempaan suuntaan. Muutosten arviointi pelkästään määrällisillä mittareilla sellaisista sensitiivisistä aiheista, kuten perheväkivalta tai sukupuolielinten silpominen, on vaikeaa, koska kyselytutkimuksissa saadaan hyvin rajallista ymmärrystä näistä ilmiöistä ja niissä tapahtuvista hienovaraisista muutoksista”, Mäkinen toteaa.

 ”Hankkeisiin osallistuneilta ihmisiltä kerättyjen omakohtaisten tarinoiden avulla saadaan tietoa ihmisten kokemuksista ja voidaan tarkastella esimerkiksi asenteissa tapahtuvia muutoksia tai saada esimerkkejä niistä. Näin ihmisten omia kokemuksia ja näkökulmia voidaan hyödyntää kehitysyhteistyöohjelman seurannassa ja uusien prosessien suunnittelussa”, Mäkinen jatkaa.

Ugandalainen, kehityshankkeita paljon arvioinut Makereren yliopiston tutkija Alice Ndidde korosti puheenvuorossaan niin ikään ihmisten osallistamista kehitysyhteistyöhankkeissa.

”Ei riitä, että annamme hyödynsaajille äänen ja kysymme heiltä näkökulmia tutkimustarpeisiin. Heidät on lisäksi osallistettava osaksi koko kehitysprosessia, suunnittelua ja evaluointia myöten. Muuten suljemme heidät ulkopuolelle pelkiksi objekteiksi. Meidän on arvostettava heidän tietämystään ja annettava heidän määritellä itselleen merkittävät asiat.”

Ndidden näkemys sai tukea tunnetulta englantilaiselta kehitysyhteistyön tutkijalta Robert Chambersilta Sussexin yliopistosta. Chambers muistutti omassa puheenvuorossaan, kuinka tärkeää on seurata kehitysyhteistyön saralla niitä asioita, jotka usein jäävät piiloon, mutta kuitenkin vaikuttavat paljon ihmisten hyvinvointiin.

Teksti ja kuva: Ada Bergroth

Kirjoittaja on Solidaarisuuden johdon ja viestinnän assistentti

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Silpomisperinteen taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurista toiseen, usein toisiinsa kietoutuneina. Perinteen poistamiseksi ei siksi ole olemassa yhtä patenttiratkaisua.
Lue lisää »
Miten ilmastokriisin kanssa eletään maailman köyhimmillä ja kuivimmilla alueilla? Solidaarisuuden Viimeinen pisara -pulmapeli haastaa oppilaat ratkomaan kuivuuteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Pelin kouluvierailu on tilattavissa maksutta pääkaupunkiseudun kouluihin.
Lue lisää »
 
Suomalaiset lahjoittivat yli 83 000 euroa joulun alla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Kerätyillä varoilla järjestetään silpomisvaarassa oleville tytöille turvaleirejä ja koulutetaan vanhempia silpomisen haitoista.
Lue lisää »
”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »