Etusivu » Ajankohtaiset » Blogi » Kestävään kehitykseen Nicaraguassa

Kestävään kehitykseen Nicaraguassa

 

Solidaarisuuden valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola kuvaa blogissamme tunnelmiaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman johtamalta parlamenttivaltuuskunnan matkalta Keski-Amerikassa tammikuussa 2012.

Istun pikkubussissa matkalla Nicaraguan maaseudun kuivuuden ja köyhyyden ytimeen. Kuiva kausi on pitkällä. Aurinko paahtaa ulkoilman kuumaksi. Bussin ilmastointi on kovilla helliessään meitä pakkasista tänne tulleita. Soratie vie joen rantaan. En näe missään siltaa ja tajuan, että bussi ajaa joen poikki. Vaistomaisesti nostan jalkojani, etteivät kengät kastuisi, mutta vesi on vähissä eikä tulvi sisään.


Löydämme paprikapellolle, jossa vihreät kasvit ovat suorissa riveissä ja hedelmien kasvu jo nähtävissä. Ihmiset täällä kuivimmalla ja köyhimmällä seudulla ovat ottaneet kohtaloaan omiin käsiinsä. Pellolle on vedetty kasteluputket. Kun aluetta on siunattu sähköverkolla, saadaan vesi pumpattua joesta kastelujärjestelmään. Kuivuus kyetään voittamaan, siltä näyttää.


Keski-Amerikka on ollut vaikeiden sääilmiöiden aluetta. Joskus vettä on ihan liikaa. Viimeksi vesi nousi rajuilman takia joessa kuusi metriä. Sitä riitti paprikapellon päällekin kolme metriä. Menetettiin kasvit ja silloiset kastelujärjestelmät. Nyt varaudutaan paremmin. Viljelysmaata raivataan korkeammalta, jonne tulvatkaan eivät ulottuisi. Vihannesten markkinointia kehitetään. Tietoisuus laadun merkityksestä on kasvanut. Tuotteet puhdistetaan puhtaalla porakaivovedellä ja kuljetetaan vasta sitten markkinoille.


Osuuskuntapohjainen tuotanto ja yrittäminen ovat tärkeä avain Nicaraguan maaseudun kehitykseen. Maa ja ihmiset ovat olleet sekä luonnononnettomuuksien että sisällissotien rasittamia. Kaaos on seurannut toistaan. Väestöryhmien välinen epäluottamus ja epätasa-arvo ovat tehneet elämästä turvatonta. Tulevaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmia on ollut vaikea vahvistaa.


Suomalaisen kehitysyhteistyön osuuskuntapohjainen malli on onnistunut kotiutumaan tuohon maahan. Se kokoaa alueen ihmiset yhteen suunnittelemaan, tekemään päätöksiä, ponnistelemaan ja jakamaan tuloksen. Osuuskuntatoiminta vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, vastuuta kantavat miehet ja naiset.


Pikkubussi tuo meidät takaisin neljän joen takaa. Viimeisessä joen ylityksessä pohja kolahtaa joen uoman kiviin. Matka jatkuu, mutta seuraavassa pysähdyspaikassa kuljettaja ryömii auton alle tarkastamaan mahdolliset vauriot. Kaikki näyttää ehjältä ja ajelemme seuraavaan kahvipaikkaan.


Kahvipaikka on Solidaarisuuden tukema osuuskunta, joka on erikoistunut kahvin jalostukseen, lajitteluun ja markkinointiin. Toimintaa on kehitetty vuosien ajan pitkäjänteisesti. Laadun kehittäminen tapahtuu tuotannon kaikissa vaiheissa ja osuuskunta myy kahvia jo USA:aan ja Eurooppaan asti. Uutena aluevaltauksena on hunajan tuotannon kehittäminen.


Kuulemme Solidaarisuuden maakoordinaattorin Jukka Pakkalan syvällisen alustuksen siitä, miten kehitysyhteistyörahoilla käynnistetty osuuskuntatoiminta on muuttanut ihmisten identiteettiä. He eivät enää ajattele itseään köyhinä vaan tuottajina ja yrittäjinä. Muutos on tärkeä. Kun katselen ja kuuntelen näitä ihmisiä, huomaan etteivät he tunnu alistuneilta, masentuneilta tai toivottomilta. Heidän kasvoiltaan näkyy päättäväisyys, tarmokkuus ja ilo onnistumisesta. Kiitollisuus ei ole almun saajan kiitollisuutta vaan iloa siitä, että ulkopuolelta saatu tuki on antanut mahdollisuuden omien voimien ja taitojen löytymiseen ja kehittymiseen.


Suomalainen kehitysapu ei poista köyhyyttä ylhäältä annetulla rahalla. Me asetumme kumppaneiksi ja vahvistamme ihmisten kykyä koota voimansa yhteen ja perustaa kestävä hyvinvointi omien taitojen ja ponnistusten varaan. Näin syntyy kestävä kehitys.


Ilkka Kantola, kansanedustaja (sd), Solidaarisuuden valtuuskunnan pj.


Solidaarisuus toimii -blogissa Solidaarisuuden väki kertoo työstään ja kommentoi maailman menoa.

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Silpomisperinteen taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurista toiseen, usein toisiinsa kietoutuneina. Perinteen poistamiseksi ei siksi ole olemassa yhtä patenttiratkaisua.
Lue lisää »
Miten ilmastokriisin kanssa eletään maailman köyhimmillä ja kuivimmilla alueilla? Solidaarisuuden Viimeinen pisara -pulmapeli haastaa oppilaat ratkomaan kuivuuteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Pelin kouluvierailu on tilattavissa maksutta pääkaupunkiseudun kouluihin.
Lue lisää »
 
Suomalaiset lahjoittivat yli 83 000 euroa joulun alla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Kerätyillä varoilla järjestetään silpomisvaarassa oleville tytöille turvaleirejä ja koulutetaan vanhempia silpomisen haitoista.
Lue lisää »
”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »