Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Kyläpäällikön huoli tytöistä – laki ei riitä suojelemaan silpomiselta

Kyläpäällikön huoli tytöistä – laki ei riitä suojelemaan silpomiselta

 
Päällikkö Wilfred Ombakin vastuulla on 45 000 ihmisen yhteisö. Suurin hänen huolistaan on tyttöjen turvallisuus.

Wilfred Ombaki on kisiiläisen yhteisön päällikkö, chief. Hänen alueellaan asuu 45 000 ihmistä, joiden hyvinvoinnin takaaminen on päällikön vastuulla.

Yhdessä kolmen apulaispäällikön ja valtion virkamiesten, kuten poliisien, kanssa Ombaki seuraa yhteisössään myös sitä, miten lakia noudatetaan.

Suuri haaste on turvata tyttöjen kehon koskemattomuus, joka on Ombakille tärkeä asia. Kisiiläisessä yhteisössä tyttöjen sukuelinten silpominen on ollut siirtymäriitti lapsuudesta aikuisuuteen.

Silpominen on laissa kielletty, mutta sen kitkeminen pois yhteisöstä on hidasta. Tyttöjen tulevaisuus huolettaa päällikköä.

”Minulla on suuri vastuu. Silpominen on vaarallista tytöillemme. Erityisesti nykyään, kun liikkeellä on paljon tarttuvia sairauksia”, Ombaki huokaa viitaten esimerkiksi HIV:hen, joka voi siirtyä leikkauksessa tytöltä toiselle, jos leikkausvälineitä ei vaihdeta tai puhdisteta.

 

Wilfred Ombaki toivoisi, että yhteisössä rohkaistuttaisiin kertomaan silpomistapauksista.

 

Tyttöjen tulevaisuudessa silpominen voi olla suuri painolasti. Sen aiheuttaa suuria kipuja läpi elämän. Tyttöjen koulunkäynti vaikeutuu ja usein jää kesken. Ilman koulutusta työllistyminen ja omien tulojen hankkiminen on vaikeaa.

Avioliitoissa nainen on usein alisteisessa asemassa ja aivoelämä ja seksi voivat olla vaikeita ympärileikatulle naiselle. Päällikkö tietää, että vaimon innottomuus seksiin voi tuottaa perheväkivaltaa.

Synnytykset voivat olla haastavia ja vaarallisia niin äidille kuin lapselle.

Pahimmillaan leikkaus voi mennä pieleen ja tyttö menehtyy pian sen jälkeen verenhukan tai akuutin tulehduksen takia.

Päällikkö ei halua, että tyttöjen tulevaisuuden kuvat ovat tällaiset.

Moni yhteisön jäsenistä ei tiedä haittavaikutusten johtuvan silpomisesta. He haluavat tytöille parasta silpomalla heidät. Lakia rikkomalla he uskovat takaavansa tytöille mahdollisuuden hyvään avioliittoon ja arvostetun naisen asemaan yhteisössä.

”Ympärileikkaukset tehdään salassa, eivätkä ihmiset ilmoita niistä meille.”

Perinne on piilossa viranomaisilta. Silpomiseen syyllistyneet ja siitä kiinni jääneet ihmiset viedään oikeuden eteen.

Teosta voi Ombakin mukaan seurata sakkoja tai vankeutta. Mikäli leikkaus on mennyt pieleen ja silvottu tyttö menehtyy esimerkiksi verenhukkaan, rangaistus voi olla elinkautinen.

Koulutus on lakia tehokkaampaa

Ombaki on huomannut, ettei laki itsessään riitä kitkemään silpomista pois yhteisöstä. Rangaistusten pelko on vain saanut perinteen painumaan maan alle ja ihmiset valehtelemaan.

Silpominen ei lopu ilman ymmärrystä sen aiheuttamista haitoista. Siksi päällikkö tekee yhteistyötä järjestöjen, kuten Solidaarisuuden kumppanijärjestö THUMP:n kanssa.

”Tärkeintä on kouluttaa ja kouluttaa ihmisiä. Näyttää heille millaisia vaikutuksia silpomisella on. Saada äidit ymmärtämään, etteivät he halua, että heidän lapsenlapsensa joutuvat elämään samojen ongelmien kanssa kuin he ovat joutuneet elämään.”

Mies ja hänen apulaispäällikkönsä ottavat myös itse osaa koulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin. Näin he tulevat lähelle yhteisön jäseniä ja osoittavat, että perinteen loppuminen on heille tärkeä asia.

”Koulutukset ja keskustelutilaisuudet ovat tärkeä osa-alue työssämme. Yksi apulaispäälliköistä toimii myös vapaaehtoistyöntekijänä THUMP:lle.”

Päälliköillä on suuri rooli myös mielipidevaikuttajina.

Heidän sitoutumisensa silpomisen lopettamiseen on saanut myös vastakaikua monelta yhteisön jäseneltä.

Aina vain useampi haluaa tytöille silpomattoman, terveen tulevaisuuden. Siksi he auttavat viranomaisia tekemään työtään.

”On ihmisiä, jotka ovat tulleet avuksemme, jotta saisimme perinteen katoamaan.”

Lahjoittamalla voit auttaa silpomisen vastaisessa työssä. Klikkaa tästä.

 

Teksti: Vilma Vuorio

Haastattelu: Samuli Tarvainen

Kuvat: Sarah Waiswa ja Samuli Tarvainen

Haastattelun litteroi: Sofia Karrola

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Tabitha Onsare on erityisopettaja, joka liittyi silpomisen vastaiseen rintamaan puolustaakseen oppilaidensa oikeuksia.
Lue lisää »
Äärimmäisen kuivuudenkin keskellä on mahdollista selvitä, kun uusia ratkaisuja otetaan rohkeasti käyttöön. Kuivuutta hyvin sietävän sisalin viljelyn aloittaminen Somalimaassa on oiva esimerkki toimivasta taistelusta kuivuutta vastaan.
Lue lisää »
 
Kouluille suunnattu Viimeinen pisara -pakohuonepeli pistää oppilaat miettimään veden merkitystä. Parhaimmillaan se motivoi keksimään ratkaisuja kuivuuskysymykseen.
Lue lisää »
”Olin ylpeä itsestäni, sillä isoisäni kehotti minua olemaan kuuntelematta muiden mielipiteitä.”
Lue lisää »
Olen muuttunut ikävuosien karttuessa. Tiedän, etten voi ottaa enää passiivista sivustaseuraajan roolia, kuten ennen. En voi osallistua juhliin tai nauttia perinteestä, joka vahingoittaa pieniä tyttöjä. Toivon kyläni jokaiselle tytölle silpomisesta vapaata joulua.
Lue lisää »
Rachel Kemunto Utuira on kuuden lapsen äiti, joka ei halua enää synnyttää kovien kipujensa takia. Hän taistelee tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan vapaaehtoisena terveydenhoitajan työtä tehden kisii-yhteisössä.
Lue lisää »