Etusivu » Ajankohtaiset » Uutiset » Maailma kylässä -festivaalilla asiantuntijat vastasivat kiperiin kysymyksiin

Maailma kylässä -festivaalilla asiantuntijat vastasivat kiperiin kysymyksiin

 
Solidaarisuuden asiantuntijat keskustelivat Maailma kylässä -festivaalilla ihmisten kanssa muun muassa tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja ilmastonmuutoksesta.

Maailma kylässä -festivaalia juhlittiin aurinkoisissa tunnelmissa Helsingin Kaisaniemessä 26. – 27.5. Solidaarisuus oli mukana Suomen suurimmassa kulttuuri- ja järjestötapahtumassa.

Solidaarisuuden pisteellä pääsi tutustumaan palkitun kuvajournalisti ja dokumentaristi Meeri Koutaniemen valokuviin ja tarinoihin Solidaarisuuden silpomisen vastaisen työn tekijöistä Keniasta, Somalimaasta ja Suomesta. Arvontaan osallistuvilla oli mahdollisuus voittaa itselleen Koutaniemen valokuvavedos signeerauksella.

Asiantuntija päivystää

Uutuutena tänä vuonna oli Solidaarisuuden päivystävät asiantuntijat, jotka vastasivat ihmisten mieltä askarruttaviin kysymyksiin koskien muun muassa tyttöjen sukuelinten silpomisperinnettä. Mitä voidaan tehdä tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi? Miten paikallisissa yhteisöissä rakennetaan luottamusta, jotta naisiin kohdistuvan väkivallan kiperiä kysymyksiä voidaan ratkoa?

”Tosi hyviä keskusteluja ja kiinnostavia kysymyksiä. Palkitsevaa päästä kohtaamaan asiasta kiinnostuneita ihmisiä”, summaa Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta viikonlopun kohtaamisia.

”Oli antoisia keskusteluja muun muassa silpomista koskevan erillislain tarpeesta kätilön ja päiväkodinjohtajan kanssa.”

Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää lakia ajetaan Suomeen kansalaisaloitteella. Perinteen nostaminen keskusteluun on tärkeää, painottaa Väkiparta. Mutta mitä yllättäviäkin haittavaikutuksia erillislailla voi olla? Onko se tärkein vai pitäisikö resursseja suunnata muualle? Mitä silpomisen kieltäminen lailla tarkoitti Kenian kisii-yhteisön tytöille? Näistä keskusteltiin viikonlopun festarikansan kanssa.

Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta koki palkitsevana päästä kohtaamaan silpomisesta kiinnostuneita ihmisiä.

Tänä vuonna Maailma kylässä -festivaalin teemana oli kestävä kehitys ja alueellisena painopisteenä Afrikka.

Näistä teemoista keskusteltiin myös Solidaarisuuden ständillä kestävän kehityksen ja toimeentulon asiantuntijan Jenna Kettusen kanssa. Miten ilmastonmuutokseen voi valmistautua haurailla alueilla, kun on pulaa vedestä, ruoasta, toimeentulosta?

”Uusi ilmastotilanne vaatii tuoreita ratkaisuja”, toteaa Kettunen.

Kettunen käsittelee työssään yrittäjyyttä, ilmastonmuutosta ja maaseudun kehitystä.

”Somalimaassa suuret kuivuudet alkavat olla arkipäivää.”

Vaikeuksien keskellä ei auta kuitenkaan lannistua. Ihmiseltä ihmiselle tehtävä kehitysyhteistyö on edelleen merkityksellistä, tämä on Kettusen teesi.

Gallup: Silpomisperinne vai äärimmäinen kuivuus?

Kysyimme ständillä kaikilta arvontaan osallistuneilta, kumpi seuraavista aiheista mietitytti heitä enemmän: miksi juuri äidit ovat useimmiten niitä, jotka ylläpitävät tyttöjen sukuelinten silpomisperinnettä vai se, miten ihmiset pystyvät selviytymään äärimmäisen kuivuuden keskellä, kun ei tiedä, milloin saa seuraavan kerran juoda lasillisen vettä.

53 prosenttia vastasi silpomisperinteen mietittyvän enemmän ja 47 prosenttia pohti äärimmäisen kuivuuden keskellä selviämistä enemmän.

Solidaarisuuden asiantuntijat vastasivat festarikansan kysymyksiin Maailma kylässä -festivaalilla sekä somessa #asiantuntijapäivystää.

Kiitos kaikille arvontaan ja keskusteluihin osallistuneille! Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Asiasanat: ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »
Kenialaisen opettajan Johnson Mokua Mosen taidekerhossa lapset käsittelevät silpomisperinteen nostattamia tunteita ja levittävät tietoa lasten oikeuksista seinämaalauksilla.
Lue lisää »
 
Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa ja ylläpitävät perinnettä. Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpominen on perinteisesti ollut siirtymäriitti tytöstä naiseksi. Solidaarisuuden turvaleireillä Keniassa opetetaan, että naiseksi voi kasvaa ilman silpomista.
Lue lisää »
Rachel Ongiri pakotettiin 12-vuotiaana jonoon muiden kylän tyttöjen kanssa. Heidän sukuelimensä silvottiin veistä ja partakoneen terää käyttäen. Ei ollut mitään mahdollisuutta paeta.
Lue lisää »
Miehen jättäminen ja yksinhuoltajaksi ryhtyminen oli rohkea teko, sillä kisii-kulttuurissa yksin asuva nainen ja viisi silpomatonta tytärtä eivät ole arkipäivää.
Lue lisää »