Etusivu » Ajankohtaiset » Blogi » Magda Espinoza värkkää kehitystä taitavin käsin

Magda Espinoza värkkää kehitystä taitavin käsin

 

Magda Espinoza tuli Solidaarisuuden koulutukseen vajaa vuosi sitten. Estelissä oli ryhdytty tekemään koristekukkia värjätyistä maissinlehdistä. Naisten lauantaikursseilla opeteltiin valmistamaan ruusuja ja liljoja; lattialla lainehti kaikenväristä silppua ja koulutettavien sormet olivat tahmeat liimasta.

 

Magda Espinoza on kotoisin pienestä maalaiskylästä, Pueblo Nuevosta. Hän perusti neljän toverinsa kanssa käsityöryhmän, koska hän halusi saada omaa rahaa. Valtaosa Nicaraguan viljelysmaista on miesten omistuksessa. Naiset kehittävät uusia elinkeinoja sillä aikaa, kun miehet puurtavat maissipellolla käyttäen viljelytapoja, jotka olivat vanhoja jo kolmesataa vuotta sitten.

 

Maissikukkia värkätessä oli helppo huomata, että Nicaraguan maaseudun naiset ovat tottuneet kovaan työhön. Suurin osa koulutettavista tarttui pikkuisiin, käyräteräisiin saksiin tuikealla otteella kuin olisivat käyttäneet vesuria. Kymmenet maissinlehdet revähtivät kappaleiksi muutamassa sekunnissa, kun naiset eivät hallinneet voimaansa. Siinä tuli silppua lattialle, ei valmista tuotetta.

 

Magda Espinoza erottui muista. Hän käsitti heti, miten ruusujen terälehdet kannattaa leikata. Hänen käsissään sakset toimivat kuin tarkkuustyökalu: maissikukat saivat muotonsa muutamassa hetkessä eikä raaka-aineita hukattu. Magda alkoi pian antaa neuvoja muille koulutettaville ja hänen ohjeitaan kuunneltiin tarkasti. Magdasta kasvoi kouluttaja.

 

Nyt Magda Espinoza kouluttaa käsityöläisiä Pueblo Nuevossa ja Yalaguinassa. Pueblo Nuevon ryhmään kuuluu jo kahdeksan naista, Yalaguinassa koulutetaan osuuskuntalaisia, joiden joukossa on kymmenen miestä ja kuusi naista. Magda Espinozan avulla kehitettyjä bambukukkia myydään jo paikallisilla markkinoilla.

 

Kouluttajana Magda Espinoza on pidetty ja tarkka. Hän osaa selittää asiat niin, että aloittelijatkin ymmärtävät, mistä tuotteen laatu riippuu. Kaikista koulutukseen osallistuneista naisista ja miehistä ei ole tullut käsityöläisiä, vaikka halua olisi ollut. ”Maanviljelijän ankara työ on kovettanut kädet ja jäykistänyt sormet”, totesi Magda Espinoza joistakin koulutettavistaan. Näissä tapauksissa ihmisen mieli tahtoisi tehdä, mutta ikävä kyllä kädet eivät tottele kun piperretään niitä pieniä, tärkeitä yksityiskohtia, mistä hienot käsityöt syntyvät.

 

Magda Espinozan työ ei siis aina tuota välitöntä tulosta. Silti hän jatkaa, ystävällisesti ja lannistumatta. Hän opettaa, neuvoo ja rakentaa kehitystä taitavin käsin. Hänen työnsä ansaitsee julkisen tunnustuksen Kansainvälisenä maaseudun naisten päivänä, jota vietetään 15. lokakuuta.

 

 

Jukka Pakkala

 

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori.

Solidaarisuus toimii -blogissa Solidaarisuuden väki kertoo työstään ja kommentoi maailman menoa.

 

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Silpomisperinteen taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurista toiseen, usein toisiinsa kietoutuneina. Perinteen poistamiseksi ei siksi ole olemassa yhtä patenttiratkaisua.
Lue lisää »
Miten ilmastokriisin kanssa eletään maailman köyhimmillä ja kuivimmilla alueilla? Solidaarisuuden Viimeinen pisara -pulmapeli haastaa oppilaat ratkomaan kuivuuteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Pelin kouluvierailu on tilattavissa maksutta pääkaupunkiseudun kouluihin.
Lue lisää »
 
Suomalaiset lahjoittivat yli 83 000 euroa joulun alla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Kerätyillä varoilla järjestetään silpomisvaarassa oleville tytöille turvaleirejä ja koulutetaan vanhempia silpomisen haitoista.
Lue lisää »
”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »