Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Miksi joulu on tytöille vaarallista aikaa?

Miksi joulu on tytöille vaarallista aikaa?

 
Tänäkin jouluna moni kisii-yhteisöön kuuluva tyttö on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta kertoo, miksi lomakaudet ovat riskiaikaa tytöille ja millaisia keinoja tyttöjen suojelemiseksi on olemassa.

Joulu on vaarallista aikaa kisii-yhteisön tytöille, sillä iso osa tyttöjen sukuelinten silpomisista tehdään joululomien aikana.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristillisiä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keniassa tyttöjen sukuelinten silpominen on lailla kielletty toimenpide. Vuodesta 2011 pitäen myöskin silpomisessa avustaminen, naisten vieminen ulkomaille silvottavaksi ja silpomattomien naisten syrjiminen on ollut lailla kiellettyä. Lisäksi laki velvoittaa ilmoittamaan viranomaisille silpomistapauksista. Ilmoittamatta jättäminen on rikos.

Tyttöoppilaita koulun pihalla. Koulussa tytöt ovat suojassa silpomiselta. Kuva: Meeri Koutaniemi

 

Laki ei ole kuitenkaan onnistunut kukistamaan silpomisperinnettä. Lain myötä tytöt silvotaan entistä nuorempina ja lähetetään naapurikyliin tai jopa naapurimaihin silvottaviksi.

Ennen silvottavat tytöt olivat noin 10–14-vuotiaita. Silvottujen tyttöjen kunniaksi järjestettiin isot juhlat. Nyt kisii-yhteisössä silvottavat tytöt ovat yhä useammin alle kymmenenvuotiaita ja käyvät leikkauksen läpi usein yksin. Silpomista juhlitaan matalalla profiililla perhepiirissä esimerkiksi ostamalla silvotulle tytölle uudet vaatteet ja tarjoamalla hänelle muita lapsia parempaa ruokaa.

”Yhä nuorempien tyttöjen silpominen on ristiriidassa sen kanssa, että kisii-yhteisössä silpominen on ennen kaikkea aikuistumisriitti. Silpomisesta aiheutuvien terveysongelmien lisäksi kaikki aikuisuuteen liittyvä aikaistuu. Silpomiseen liittyy eristämistä niin kotona kuin koulussakin. Lapsi siirtyy nukkumaan eri tilaan kuin sisaruksensa. Koulussa loppuu kanssakäyminen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Lapsuus loppuu.”

 

Tytöt turvaan silpomisuhan alta

Silpomisen vastainen työ vaatii kärsivällisyyttä. Kisii-yhteisössä silpominen on yksityinen asia, josta ei juuri puhuta perheen ulkopuolelle – eikä aina perheen sisälläkään. Yhteisön jäseniä on usein vaikea houkutella koulutus- tai keskustelutilaisuuksiin, joiden aiheena on silpominen.

”Paikalliset kumppanijärjestömme lähestyvätkin aihetta usein muiden väkivallan muotojen tai seksuaali- ja lisääntymisterveyshaasteiden kautta. He etsivät erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi kyläkokouksia, joissa paikalliset kokoontuvat muutenkin, ja ottavat siellä silpomisen puheeksi.”

Yhteisön tavat istuvat tiukassa. Kisiissä ei esimerkiksi ole nähty suurta muutosta silvottujen tyttöjen määrissä silpomisen kieltävän lain voimaantulon myötä.

”Sosiaaliset normit ovat vahvemmat kuin lain normit,” Väkiparta toteaa.

Muutos ei siis tapahdu pelkästään tiedottamalla laista vaan muuttamalla taustalla olevia epätasa-arvoisia asenteita ja kertomalla silpomisen haitoista.

Asennemuutos tapahtuu hitaasti. Sitä varten on jaettava tietoa kaikille aina silpomisuhan alla elävistä tytöistä yhteisön päättäjiin ja mediaan. Joskus tytön pelastava asia voi olla lomakaudella järjestetty leiri, joka toimii vaihtoehtoisena siirtymäriittinä silpomiselle. Kuva: Meeri Koutaniemi

 

”Sosiaaliset normit ovat vahvemmat kuin lain normit,” Väkiparta toteaa.

Muutos ei siis tapahdu pelkästään tiedottamalla laista vaan muuttamalla taustalla olevia epätasa-arvoisia asenteita ja kertomalla silpomisen haitoista.

”Tarvitaan tietoa ennen kaikkea silpomisen ja muiden naisiin kohdistuvien väkivallan muotojen aiheuttamista terveys-, mielenterveys- ja sosiaalisista ongelmista. Tietoa pitää tarjota tytöille, vanhemmille, mielipidevaikuttajille, terveydenhuollon ammattilaisille, päättäjille, opettajille, medialle…” Väkiparta luettelee.

”Kisii-yhteisössä silpomisen juurisyy on aikuistumisriitissä, jonka tarkoitus on taata tytön siveys. Vanhemmat tekevät raadollisia valintoja tytön avioliittokelpoisuuden takaamiseksi. He haluavat säästää tytöt pilkalta ja eristämiseltä. Kisii-yhteisössä nimenomaan silpomattomia tyttöjä usein säälitään, ei silvottuja” Väkiparta selittää.

Tärkeää onkin, että tytöt voivat aikuistua ja saada yhteisön hyväksynnän ilman silpomista. Solidaarisuuden tuella koulujen loma-aikoihin ajoittuvat leirit voivat parhaimmillaan toimia vaihtoehtoisena siirtymäriittinä.

”Leirien päätteeksi järjestetään päättäjäisjuhla, jonne kutsutaan tyttöjen perheenjäseniä. Näin vanhemmatkin sitoutetaan siihen, ettei tyttöä silvota myöskään tulevana lomakautena.”

 

Silpominen on ihmisoikeusrikkomus

Asennemuutos on hidasta, ja sen ajamisessa voi tulla vastaan yllättäviä käänteitä. Yksi niistä on ollut silpomisen medikalisoituminen, jonka myötä silpomisen suorittaa yhä useammin terveydenhuollon ammattilainen steriileissä olosuhteissa.

Väkiparta avaa medikalisaation ongelmallisuutta: Steriileissä oloissa tehty leikkaus voi vähentää leikkauksista johtuvia komplikaatioita yksittäisten tyttöjen tapauksessa, mutta samalla se muuttaa perinteen jälleen hyväksyttävämmäksi.

”Medikalisoituminen on uhkatekijä silpomisen vastaiselle työlle.”

Perinteisiä silpomisia on suoritettu alkeellisissa olosuhteissa ja alkeellisilla välineillä. Leikkausten välittömänä seurauksena on voinut olla shokki, runsas verenvuoto tai pahimmillaan kuolema. Leikkausvälineestä on voinut myös siirtyä kroonisia virussairauksia, kuten hepatiittia tai HIV:tä, tytöstä toiseen.

Medikalisoituminen on haaste silpomisen vastaiselle työlle. Perinne piiloutuu sairaaloihin. Kuva: Meeri Koutaniemi

 

”Silpomista vastaan kampanjoitiin vuosikymmenien ajan pääasiassa terveysargumenteilla. Ei-toivottu lopputulema oli, että leikkauksia alettiin tehdä steriileissä olosuhteissa, jolloin on vältytty kaikkein pahimmilta komplikaatioilta. Medikalisoituminen vie siis tavallaan pohjan terveyshaitta-argumenteilta.”

90-luvulta lähtien silpomisen vastaisen työn lähtökohdaksi ovat muodostuneet ihmisoikeudet. Ihmisoikeusperiaatteiden lähtökohta on kuitenkin länsimainen, eikä niitä ymmärretä samalla tavalla kaikkialla.

”Solidaarisuuden hankkeissa silpomista lähestytään monitahoisesti konkreettisten terveyshaittojen, kansallisten lakien ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Samalla puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja naisten oikeuksista laajemminkin.”

Maria Väkiparralle silpomisen vastaisen työn haasteet ja hitaus ovat tulleet tutuksi. Hän ei kuitenkaan näe tilannetta toivottomana. Vaikka moni tyttö on tänäkin jouluna vaarassa joutua silvottavaksi, samalla moni tyttö voi pelastua turhalta leikkaukselta.

”Lomat ovat vaaran aika tytöille, mutta ne voivat myös olla mahdollisuus johonkin hyvään. Lomalla tytöillä on mahdollisuus osallistua leirille, oppia silpomisen haitoista ja omista oikeuksistaan.”

Tänäkin jouluna moni tyttö on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. Auta tytöt turvaan. Lahjoita nyt.

Tyttöoppilas pitää esitelmää silpomisen haitoista. Lomakaudet kuten joulu ovat riski tytöille joutua silpomisen uhreiksi, mutta ne voivat olla myös mahdollisuus osallistua leireille, joissa he saavat tietoa haitallisesta perinteestä. Kuva: Meeri Koutaniemi

 

Teksti: Vilma Vuorio

Kuvat: Meeri Koutaniemi

Lue myös Aamukahvilla-blogin Henriikka Simojoen kirjoitus tyttöjen turvaleireistä.

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Rachel Kemunto Utuira on kuuden lapsen äiti, joka ei halua enää synnyttää kovien kipujensa takia. Hän taistelee tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan vapaaehtoisena terveydenhoitajan työtä tehden kisii-yhteisössä.
Lue lisää »
Kun Utuira sai tietää tyttären silpomisesta, hän meni suoraan anopin puheille. ”Hän sanoi vain, ettei minulla ole valtaa kyseenalaistaa asiaa.”
Lue lisää »
 
Biliah Moseti luuli, että toimi oikein, kun vei tyttärensä ympärileikattavaksi. Sukuelinten silpomisesta voi kuitenkin seurata naiselle monenlaisia haittoja. Biliah tyttärellä seuraukset olivat pysäyttävät, kun leikkausarpeen kehittyi iso kasvain. Tapahtumat ovat saaneet perheen toimimaan yhdessä ympärileikkauksia vastaan.
Lue lisää »
Itsekin tytön äitinä Uusiheimala kokee tyttöjen ja naisten oikeudet tärkeinä. Tyttöjen sukuelinten silpominen ilmiönä järkytti ja suututti.
Lue lisää »
Yrityksen joululahjarahat voi lahjoittaa myös hyväntekeväisyyteen. Moni yritys toimiikin jo näin, mutta tyylikkäästi lahjoittaminen on taitolaji. Lue tärkeimmät vinkit, kuinka ilahdutat aineettomalla lahjalla.
Lue lisää »
Millaista on ruohonjuuritasolla tehtävä silpomisen vastainen työ? Ketkä sitä tekevät? Millaisia haasteita he kohtaavat?
Lue lisää »