Etusivu » Ajankohtaiset » Digilehti » ”Pahinta on silloin, kun perhe kärsii nälkää”

”Pahinta on silloin, kun perhe kärsii nälkää”

 
Elämän ehdot ovat muuttuneet Nicaraguan Cayantussa vaikeammiksi, sillä kuivuus on tuhonnut laidunmaat.

”Tiedän hyvin, miltä tuntuu olla köyhä”, sanoo Cristina Gomez.

”Pahinta on silloin, kun perhe kärsii nälkää”.

Gomezilla on viisi lasta. Kaksi heistä on jo aikuisia. Gomezin perhe asuu Cayantun kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Cristina Gomezin mukaan elämän ehdot Cayantussa ovat muuttuneet vaikeammiksi. Kymmenen vuotta sitten perheellä oli lehmiä ja laidunmaata. Kuivuus on kuitenkin korventanut laitumet karrelle ja viimeiset lehmät on myyty.

”Maitotulot loppuivat siihen”, Gomez valittaa.

Gomez on silti vahvempi kuin ennen.

”En ole köyhä, koska minulla on kaksi kättä”, hän julistaa.

Surkutteluun ei ole varaa

Cristina Gomez punoo koreja, mattoja ja hattuja palmunlehtien kuiduista. Solidaarisuuden kehityshanke vei Gomezin tuotteet Granadan kaupunkiin käsityöläisten myyntitapahtumaan ja tilauksia alkoi sadella.

”Matot myytiin loppuun kahdessa tunnissa”, Gomez iloitsee.

Ostajat olivat Granadan hotellien ja ravintoloiden omistajia. Granada on Nicaraguan tärkein matkailukaupunki. Siellä on kysyntää hyville käsityötuotteille.

Gomez ansaitsee vielä alle sata euroa kuukaudessa. Hänen tulonsa ovat kuitenkin alkaneet kasvaa.

”Olen saanut lisää itseluottamusta koulutuksissa”, hän toteaa.

”Uskallan nyt kokeilla uusia työtapoja ja sen ansiosta tuotteet ovat parantuneet.”

Gomezin mielestä köyhyys pesiytyy pysyväksi, kun ihminen alistuu siihen.

”Jos pidän itseäni heikkona surkulaisena, niin ihan varmasti en saa mitään aikaan”, hän pohtii.

Muutos vaatii rohkeutta

ingrid-soza-ja-cristina-gomez2_700

”Muutos alkoi, kun karistin pois pelon”, Gomez kertoo.

Cristina Gomezista on tullut yksi Cayantun kylän kehittäjistä. Hän johtaa käsityöläisryhmää, johon kuuluu lähes kaksikymmentä naista ja kymmenen miestä.  Hän järjestää lukutaito-ohjelmia ja toimii yhdyshenkilönä terveyskampanjoissa.

”Osaan tehdä vaikka mitä, paitsi varastaa ja tapella”, Gomez naureskelee.

”Muutos alkoi, kun karistin pois pelon”, Gomez kiteyttää. Se tapahtui tasa-arvohankkeen koulutuksessa.

”Pitää olla rohkea tehdäkseen sitä, mitä itse tahtoo.”

Cayantun naiset eivät enää pyydä miehiltä lupaa, kun he lähtevät koulutustilaisuuksiin tai myymään tuotteitaan lähikaupunkien markkinoille.

”Jotkut miehet sanovat, että naiset rakastavat nyt rahaa”, Gomez piikittelee.

”Eivät he kuitenkaan sitten valita, kun perheen pöydässä on parempaa ruokaa.”

 

Tavoitteena kunnon toimeentulo

ingrid-soza-ja-cristina-gomez6_700

Cristina Gomezin (oik.) käsityötuotteet menevät kaupaksi Solidaarisuuden hankkeessa perustetuissa kaupoissa. ”Tavoitteena on kaksinkertaistaa käsityöläisten ansiot”, tasa-arvohankkeen johtaja Ingrid Soza (vas.) kertoo.

Solidaarisuuden tasa-arvohankkeen johtaja Ingrid Soza sanoo, että Gomezin perheen nykyisellä tulotasolla valtaosa miehen ja naisen tuloista kuluu vielä pelkästään ruokaan.

”Lähitavoitteena on kaksinkertaistaa käsityöläisten ansiot”, Soza kertoo. Se tapahtuu parantamalla tuotteita ja myymällä ne korkeampaan hintaan.

Solidaarisuuden kehityshanke on perustanut kolme hyvin toimivaa käsityötuotteiden kauppaa Nicaraguan tärkeimpiin kaupunkeihin. Elokuussa hanke vei Cayantun korit ja matot New Yorkin lahjatavaramessuille.

”Näin saamme hyvää palautetta siitä, mitä tuotteita kannattaa tehdä”, Soza toteaa.

”Vuoden kuluttua Cayantun naisten ja miesten tulot ovat luultavasti paljon paremmat kuin nyt”.

Cristina Gomez opettelee yrittäjäksi. Hän laskee, mitä raaka-aineet maksavat ja mistä asti täytyy hakea palmunlehtiä. Hän arvioi, kuinka paljon työaikaa kuluu palmukorin, maton tai hatun tekemiseen.

”Osaan nyt hinnoitella tuotteet oikein”, Gomez selittää. Solidaarisuuden käsityökaupoissa laadukkaat tuotteet menevät jo kaupaksi niin hyvillä hinnoilla, että niiden tekijät voivat saada kunnon toimeentulon. Se on hyvä uutinen Cayantun käsityöläisille.

teksti Jukka Pakkala

kuvat Anthony Valenzuela

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Silpomisperinteen taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, jotka vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurista toiseen, usein toisiinsa kietoutuneina. Perinteen poistamiseksi ei siksi ole olemassa yhtä patenttiratkaisua.
Lue lisää »
Miten ilmastokriisin kanssa eletään maailman köyhimmillä ja kuivimmilla alueilla? Solidaarisuuden Viimeinen pisara -pulmapeli haastaa oppilaat ratkomaan kuivuuteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Pelin kouluvierailu on tilattavissa maksutta pääkaupunkiseudun kouluihin.
Lue lisää »
 
Suomalaiset lahjoittivat yli 83 000 euroa joulun alla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Kerätyillä varoilla järjestetään silpomisvaarassa oleville tytöille turvaleirejä ja koulutetaan vanhempia silpomisen haitoista.
Lue lisää »
”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »