Etusivu » Ajankohtaiset » Digilehti » ”Pahinta on silloin, kun perhe kärsii nälkää”

”Pahinta on silloin, kun perhe kärsii nälkää”

 
Elämän ehdot ovat muuttuneet Nicaraguan Cayantussa vaikeammiksi, sillä kuivuus on tuhonnut laidunmaat.

”Tiedän hyvin, miltä tuntuu olla köyhä”, sanoo Cristina Gomez.

”Pahinta on silloin, kun perhe kärsii nälkää”.

Gomezilla on viisi lasta. Kaksi heistä on jo aikuisia. Gomezin perhe asuu Cayantun kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Cristina Gomezin mukaan elämän ehdot Cayantussa ovat muuttuneet vaikeammiksi. Kymmenen vuotta sitten perheellä oli lehmiä ja laidunmaata. Kuivuus on kuitenkin korventanut laitumet karrelle ja viimeiset lehmät on myyty.

”Maitotulot loppuivat siihen”, Gomez valittaa.

Gomez on silti vahvempi kuin ennen.

”En ole köyhä, koska minulla on kaksi kättä”, hän julistaa.

Surkutteluun ei ole varaa

Cristina Gomez punoo koreja, mattoja ja hattuja palmunlehtien kuiduista. Solidaarisuuden kehityshanke vei Gomezin tuotteet Granadan kaupunkiin käsityöläisten myyntitapahtumaan ja tilauksia alkoi sadella.

”Matot myytiin loppuun kahdessa tunnissa”, Gomez iloitsee.

Ostajat olivat Granadan hotellien ja ravintoloiden omistajia. Granada on Nicaraguan tärkein matkailukaupunki. Siellä on kysyntää hyville käsityötuotteille.

Gomez ansaitsee vielä alle sata euroa kuukaudessa. Hänen tulonsa ovat kuitenkin alkaneet kasvaa.

”Olen saanut lisää itseluottamusta koulutuksissa”, hän toteaa.

”Uskallan nyt kokeilla uusia työtapoja ja sen ansiosta tuotteet ovat parantuneet.”

Gomezin mielestä köyhyys pesiytyy pysyväksi, kun ihminen alistuu siihen.

”Jos pidän itseäni heikkona surkulaisena, niin ihan varmasti en saa mitään aikaan”, hän pohtii.

Muutos vaatii rohkeutta

ingrid-soza-ja-cristina-gomez2_700

”Muutos alkoi, kun karistin pois pelon”, Gomez kertoo.

Cristina Gomezista on tullut yksi Cayantun kylän kehittäjistä. Hän johtaa käsityöläisryhmää, johon kuuluu lähes kaksikymmentä naista ja kymmenen miestä.  Hän järjestää lukutaito-ohjelmia ja toimii yhdyshenkilönä terveyskampanjoissa.

”Osaan tehdä vaikka mitä, paitsi varastaa ja tapella”, Gomez naureskelee.

”Muutos alkoi, kun karistin pois pelon”, Gomez kiteyttää. Se tapahtui tasa-arvohankkeen koulutuksessa.

”Pitää olla rohkea tehdäkseen sitä, mitä itse tahtoo.”

Cayantun naiset eivät enää pyydä miehiltä lupaa, kun he lähtevät koulutustilaisuuksiin tai myymään tuotteitaan lähikaupunkien markkinoille.

”Jotkut miehet sanovat, että naiset rakastavat nyt rahaa”, Gomez piikittelee.

”Eivät he kuitenkaan sitten valita, kun perheen pöydässä on parempaa ruokaa.”

 

Tavoitteena kunnon toimeentulo

ingrid-soza-ja-cristina-gomez6_700

Cristina Gomezin (oik.) käsityötuotteet menevät kaupaksi Solidaarisuuden hankkeessa perustetuissa kaupoissa. ”Tavoitteena on kaksinkertaistaa käsityöläisten ansiot”, tasa-arvohankkeen johtaja Ingrid Soza (vas.) kertoo.

Solidaarisuuden tasa-arvohankkeen johtaja Ingrid Soza sanoo, että Gomezin perheen nykyisellä tulotasolla valtaosa miehen ja naisen tuloista kuluu vielä pelkästään ruokaan.

”Lähitavoitteena on kaksinkertaistaa käsityöläisten ansiot”, Soza kertoo. Se tapahtuu parantamalla tuotteita ja myymällä ne korkeampaan hintaan.

Solidaarisuuden kehityshanke on perustanut kolme hyvin toimivaa käsityötuotteiden kauppaa Nicaraguan tärkeimpiin kaupunkeihin. Elokuussa hanke vei Cayantun korit ja matot New Yorkin lahjatavaramessuille.

”Näin saamme hyvää palautetta siitä, mitä tuotteita kannattaa tehdä”, Soza toteaa.

”Vuoden kuluttua Cayantun naisten ja miesten tulot ovat luultavasti paljon paremmat kuin nyt”.

Cristina Gomez opettelee yrittäjäksi. Hän laskee, mitä raaka-aineet maksavat ja mistä asti täytyy hakea palmunlehtiä. Hän arvioi, kuinka paljon työaikaa kuluu palmukorin, maton tai hatun tekemiseen.

”Osaan nyt hinnoitella tuotteet oikein”, Gomez selittää. Solidaarisuuden käsityökaupoissa laadukkaat tuotteet menevät jo kaupaksi niin hyvillä hinnoilla, että niiden tekijät voivat saada kunnon toimeentulon. Se on hyvä uutinen Cayantun käsityöläisille.

teksti Jukka Pakkala

kuvat Anthony Valenzuela

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Pienten siskosten, Vivianin ja Michellen, sukuelinten silpominen oli jo lyöty lukkoon, mutta lopulta isän pää kääntyi. Nyt isä Jared taistelee silpomisperinteen lopettamiseksi.
Lue lisää »
Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »
 
Kenialaisen opettajan Johnson Mokua Mosen taidekerhossa lapset käsittelevät silpomisperinteen nostattamia tunteita ja levittävät tietoa lasten oikeuksista seinämaalauksilla.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa ja ylläpitävät perinnettä. Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpominen on perinteisesti ollut siirtymäriitti tytöstä naiseksi. Solidaarisuuden turvaleireillä Keniassa opetetaan, että naiseksi voi kasvaa ilman silpomista.
Lue lisää »
Rachel Ongiri pakotettiin 12-vuotiaana jonoon muiden kylän tyttöjen kanssa. Heidän sukuelimensä silvottiin veistä ja partakoneen terää käyttäen. Ei ollut mitään mahdollisuutta paeta.
Lue lisää »