6 min read
”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.”
Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Tyttöjen sukuelinten silpomisessa on kyse naisten hallitsemisesta.
Se on viesti, jonka Rachel Moraa Masese on kertonut meille ennenkin.
Vuonna 2016 Masese kertoi, että koulun rehtorina hänellä on ainutlaatuinen mahdollisuus kouluttaa tyttöjä silpomisen vaaroista.
Itse silpominen on kuitenkin vain osa naisia alistavaa kulttuuria – ja siitä hän puhuu nyt.
”Kun tyttöjä silvotaan, heille sanotaan, että: ’Nyt sinusta tulee hyvä nainen, hyvä vaimo. Laitat kotona ruokaa ja huolehdit lapsista’.”
”Silpomisen tarkoitus on pitää tytöt ja naiset aisoissa”, Rachel sanoo. Valokuva: Meeri Koutaniemi
Masese kuulostaa miltei surulliselta puhuessaan. Tytöistä koulutetaan ”hyviä vaimoja”, mutta miehet turvautuvat kuitenkin usein avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin tyydyttämään tarpeensa.
”Ei heistä tule hyviä vaimoja,” Masese sanoo. Seksuaalisuus kun on osa avioelämää.
Tarkoitus on pitää naiset aisoissa ja perinteen puolustajat tietävät sen oikein hyvin.
Masesen mukaan silpomisen taustalla on ennemmin syvälle juurtunut halu pitää naiset passiivisina.
”Tarkoitus on pitää naiset aisoissa. Kun seksuaaliset halut hiljennetään tuolla tavalla, niin nainen jää kotiin tekemään kotitöitä, eikä koskaan tunne oloaan seksikkääksi. Perinteen puolustajat kyllä tietävät sen oikein hyvin.”
Masese itse tuntee silpomisensa seuraukset edelleen – 44 vuotta sen jälkeen, kun hänet silvottiin. Seksi on kivuliasta ja peseytyessä vastassa on muistutus.
”Arpi on siinä edelleen.”
Hän on avoimesti tuohtunut epäsuhdasta miesten ja naisten roolien välillä.
Miesten seksuaalisuus on hyväksyttyä, kun taas naisilta leikataan pois kyky tuntea seksuaalista mielihyvää.
”Kun mies haluaa seksiä, naisen on vain hyväksyttävä se ja sitten toivottavasti tultava raskaaksi. Sellainen on naisen työ,” Masese kertoo.
”Kaikki tämä samalla, kun mies menee ympäriinsä ja tekee lisää lapsia.”
Rachel puhuu yhteisössään aktiivisesti silpomisperinnettä vastaan, vaikka häntä on yritetty hiljentää. Valokuva: Siru Aura
Naisesta tulee ikään kuin miehen omaisuutta.
Masese vie ajatuksen naisen roolista vielä askeleen pidemmälle puhuessaan kisii-yhteisön avioitumisperinteestä.
”Kun mennään naimisiin, mies maksaa naisesta myötäjäiset. Naisesta tulee ikään kuin miehen omaisuutta.”
Kun nainen sitten muuttaa miehensä luo, hänelle annetaan pieni pala maata, jonka mies on perinyt isältään.
”Se pala maata tekee naisesta orjan loppuiäkseen. Nainen joutuu alistumaan miehensä säännöille. Miehelle naiset ovat vain työvoiman tuottajia. Mies on perheen pää, ja nainen ja lapset ovat molemmat samassa asemassa. Naisella ei ole mitään sanomista mihinkään, hänellä ei ole yhtään valtaa,” Masese tilittää.
Joten kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, Masesea suututtaa.
Masesella on vuosikymmenten kokemus opetusalalta. Hän on nähnyt, kuinka tytöt joutuvat silpomisen jälkeen koville luokkahuoneessa.
”Jotkut tytöistä eivät ole voineet edes istua ilman kipua.”
Tytöt kärsivät kovista kivuista silpomisen seurauksena ja jopa istuminen voi tehdä kipeää. Valokuva: Meeri Koutaniemi
”Silpominen epäinhimillistää tytöt ja tekee tytöistä puolikkaita,” hän sanoo tiukasti ja vaikenee hetkeksi. Nuoretkin lapset pakotetaan samalla aikuistumaan.
Jotkut tytöistä eivät voi edes istua ilman kipua.
”On parempiakin tapoja kouluttaa ja voimaannuttaa tyttöjä kuin silpominen,” hän huokaa lopulta.
Työllään kouluissa Masese on kerännyt kunnioitusta yhteisönsä naisilta.
Esimerkkitapauksena hänen vaikutusvallastaan voisi pitää yhteisön naisia, jotka nousivat vastarintaan, kun paikalliset poliitikot yrittivät vaientaa Masesen. Naiset puolustivat Masesea, kunnes poliitikoiden oli luovutettava.
”Poliitikot yrittivät tehdä minusta rikollisen, koska tuin yhteisön naisia. Nyt myöhemmin he ovat kyllä ymmärtäneet, että ihmiset haluavat tukea.”
Yhteisönsä naisille Masese on roolimalli. Siksi Masesen kaltaiset naiset ovat elintärkeitä naisten oikeuksien edistäjiä ja Solidaarisuuden kumppaneita.
Masesea on yritetty hiljentää, mutta hän ei suostu alistumaan passiivisen naisen rooliin. Naisilla on siihen liikaa menetettävää – ja vielä enemmän saavutettavaa.
Käännös ja teksti: Tuisku Tuukkanen Haastattelu ja kuvat: Siru Aura, Meeri Koutaniemi Pääkuva: Meeri Koutaniemi
Tuisku Tuukkanen toimii Solidaarisuuden vapaaehtoisena erilaisissa viestinnän tehtävissä.
29.02.2024
28.02.2024 Anju Marjamaa
08.01.2024 Lotta Kallio
