Etusivu » Ajankohtaiset » Uutiset » TIEDOTE: Kansalaisjärjestöt Suomen vientivaltti

TIEDOTE: Kansalaisjärjestöt Suomen vientivaltti

 
Pelkkä talouskasvu ei riitä kehityksen mittariksi. Tuoreessa kehitysyhteistyötä arvioivassa raportissa unohtui kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen merkitys. ”Valtion tukemat kansalaisjärjestöt ovat suomalainen vientivaltti. Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omassa yhteiskunnassaan turvaavat demokraattisen kehityksen”, painottaa kehittämisjohtaja Jonna Haapanen Solidaarisuudesta.

Kansalaisyhteiskunnat ovat avainasemassa demokraattisessa ja kestävässä kehityksessä. Niiden rooli jäi kuitenkin hyvin ohueksi eduskunnan ja ulkoasiainministeriön tilaamassa Ritva Reinikan Suomen kehitysyhteistyön tilaa koskeneessa selvityksessä.

Alustavassa raportissa keskityttiin lähinnä arvioimaan kehitysavun tuomaa taloudellista tai infrastruktuurin muutosta. Kehitykseen liittyy olennaisesti myös ihmisten vahvistuminen osana kansalaisyhteiskuntaansa.

”Kansalaisjärjestöjen työ vahvistaa ihmisten edellytyksiä toimia. Vahvat ihmiset puolestaan muodostavat vahvempia yhteisöjä. Näistä yhteisöistä nousee demokratian peruspilarit”, Haapanen toteaa. Myös Suomi on sitoutunut ihmisoikeusperustaiseen kehityspolitiikkaan, joka velvoittaa vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa.

Monissa köyhimmissäkin valtioissa esimerkiksi naisten oikeuksia on vahvistettu lainsäädännöllä, mutta lait eivät toteudu yhteiskunnassa. Haapasen mukaan ruohonjuuritason työssä kansalaisjärjestöillä on elintärkeä tehtävä. Solidaarisuuden työ tasa-arvon edistämiseksi on tuottanut todennettuja tuloksia asennemuutoksissa ja naisten toimintaedellytyksissä.

 

Yksilön osallisuus tärkein muutoksen väline

 

”Toimivan yhteiskunnan perusperiaate on, että siellä on kansalaisia, jotka tuntevat perusoikeutensa ja kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa oman maansa kehitykseen. Silloin on lähdettävä liikkeelle pitkäjänteisestä asenteiden ja toimintamallien muuttamisesta. Demokraattinen kehitys ei ole pysyvää ilman vahvaa kansalaistoimintaa”, Haapanen summaa.

Nicaragua_600

Haapanen kyseenalaistaa raportin huomion, että 20-30 prosenttia kansalaisjärjestöjen hankkeista voitaisiin leikata ilman merkittävää vaikutusta.

”Valtion tukemat kansalaisjärjestöt ovat suomalainen vientivaltti. Elämme niin demokraattisessa maassa, että meidän valtiomme tuen kautta suomalaisilla järjestöillä ja niiden paikallisilla kumppaneilla on mahdollisuus jakaa demokratiakehitykseen liittyvää osaamista myös globaalisti. Leikkausten vaikutukset olisivat merkittävä takaisku kansalaisyhteiskuntien kehitykselle.”

Kansalaisjärjestöjen tulosperustaisuus on Haapasen mukaan tärkeää ja jo laajalti käytössä.

”Iso osa suomalaisista kansalaisjärjestöistä toimii tuloksellisesti ja seuraa työnsä kehitysvaikutuksia laajalti. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöt suunnittelevat työtään pitkäjänteisen tuen ansiosta tulosperustaisesti ja raportoivat niistä hyvin säntillisesti ministeriölle sekä teettävät hankkeistaan säännöllisesti ulkopuolisia arviointeja”, Haapanen toteaa.

Solidaarisuudessa on panostettu määrällisen seurannan lisäksi myös laadulliseen mittaamiseen. Kehityksen eri ulottuvuuksia on pystytty kuvaamaan ja todentamaan laadullisilla menetelmillä. ”Vierastamme ylhäältä alaspäin –ajattelua. Haluamme tuoda muutoksessa mukana olevat ihmiset mukaan arvioimaan omaa kehitystään. Niin voimme todentaa, että muutos on pysyvää.”

 

Lisätietoja:

Kehittämisjohtaja Jonna Haapanen, 050 560 6631, jonna.haapanen@solidaarisuus.fi

Haastattelu- ja kuvapyynnöt: viestintäpäällikkö Siru Aura, 050 366 3000, siru.aura@solidaarisuus.fi

Solidaarisuus tekee sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa sekä kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa kehitysyhteistyötä Nicaraguassa, Ugandassa, Somalimaassa ja Keniassa. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. Lue lisää: www.solidaarisuus.fi

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
 
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »
Kolmen tyttären isän unelmana on, ettei yhdenkään tytön tarvitsisi joutua silvotuksi. Ei nyt joulunpyhien alla, eikä muinakaan ajankohtina. ”Visiomme on kasvattaa silpomaton sukupolvi ja saada silpomisperinne lopulliseen päätökseensä”, kertoo Bernard…
Lue lisää »
Pienten siskosten, Vivianin ja Michellen, sukuelinten silpominen oli jo lyöty lukkoon, mutta lopulta isän pää kääntyi. Nyt isä Jared taistelee silpomisperinteen lopettamiseksi.
Lue lisää »
Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »