Etusivu » Ajankohtaiset » Uutiset » TIEDOTE: Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöt herättelivät räväkkää keskustelua kehitysyhteistyöstä

TIEDOTE: Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöt herättelivät räväkkää keskustelua kehitysyhteistyöstä

 


Ulkoministeriön 11 kumppanuusjärjestöä nosti kehitysyhteistyön vaikuttavuuden ja haasteellisuuden puheenaiheiksi Helsingissä pidetyssä Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuudessa 12.3. Tilaisuudessa haluttiin herättää avointa keskustelua yhteistyön saavutuksista ja haasteista hallituksen kehysriihtä kohti mentäessä.

Kumppanuusjärjestöt halusivat tilaisuuden kautta muistuttaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen laadukkaasta ja tuloksellisesta kehitysyhteistyöstä ja vedota kehitysyhteistyömäärärahojen puolesta.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja muistutti, että elämme pirstaloituneessa maailmassa, jossa tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä kehitysyhteistyöstä.

”Köyhyyden rakenne on muuttunut, valtaosa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä asuu keskitulon maissa. Kehitysagendan seuraaminen vaatii mittareita, jotta yhteiskunnallista kehitystä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin”, Tuomioja totesi.

Varatoiminnanjohtaja Anne Pönni Suomen World Visionista toivoi avointa ja kriittistä keskustelua, jota hänen mukaansa pelätään nyky-yhteiskunnassa.

Parhaimmillaan kehitysyhteistyö antaa sysäyksen yhteiskunnalliselle muutokselle

”Kaikki kehitysyhteistyö ei tuota toivottua tulosta. On keskusteltava myös ongelmista ja virheistä. Kehitysyhteistyössä on riskejä ja niistä tulee voida keskustella”, Pönni sanoi.

”Parhaimmillaan kehitysyhteistyö on alkusysäyksenä yhteiskunnalliselle muutokselle. Olemme edesauttamassa pitkäjänteistä muutosta. Tilanteet voivat kuitenkin olla hankalia, kun monet toimintaympäristöt voivat olla epävakaita”, Pönni lisäsi.

Ohjelmajohtaja Julia Ojanen Plan Suomi  Säätiöstä jatkoi: ”Meidän tulee huolehtia paikallisesta omistajuudesta. Pääsääntöinen roolimme ei ole päättää, mikä on parasta. Kehitys ei ole insinööriprojekti. Tilivelvollisia olemme niille, joiden elämään yhteistyö tuo muutoksia”, Ojanen sanoi.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen muistutti Suomen huonosta imagosta maailmalla. Vähäinen panostus kehitysyhteistyön rahoitukseen vaikutti hänen mukaansa myös siihen, että Suomi jäi ilman YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä.

Budjettitukea vai ruohonjuuritason työtä?

Paneelissa keskusteltiin myös rahoituksen muodoista. Ulkoasiainministeriössä nähdään edelleen monenlaisen kehitysyhteistyön tärkeys. Hallitusten välinen budjettituki herättää kysymyksiä korruptiosta ja kestävyydestä, mutta sillä voi olla myös pitkäkestoisia vaikutuksia mikro- ja makrotasolla, totesi Timo Olkkonen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä mietti, mihin rahat todella menevät. Hänen mukaansa kehitysyhteistyötä tulisi järkeistää. ”Miten paljon me voidaan auttaa rajojemme ulkopuolella eläviä ihmisiä?”, Mäntylä epäili.

Samalla hän kuitenkin antoi ymmärtää, että järjestöt tekevät hyvää työtä ja haluaisi niille lisärahoitusta.  Perussuomalaisten näkemyksen mukaan kansalaisten pitäisi itse saada päättää, mihin työhön heidän rahansa menevät – ennemminkin hyväntekeväisyyspohjalta.

Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immosen mukaan Suomen kehitysyhteistyö on solidaarisuutta, jota suomalaiset ovat osoittaneet ulkomaalaisille jo tsaarin vallan ajoista lähtien.

Tilaisuuden järjestivät: Fida, FIDIDA, Frikyrklig Samverkan, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Suomen Punainen Risti, Suomen Lähetysseura, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus ja Suomen World Vision

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

”On parempiakin tapoja kouluttaa tyttöjä kuin silpominen.” Kun silpomista puolustetaan sillä, että se tuo silvotulle kunniaa ja hyväksyntää yhteisössä, kenialaisrehtori suuttuu.
Lue lisää »
Tämä aika vuodesta ei ole pyhitetty ainoastaan joululle, vaan myös tyttöjen sukuelinten silpomiselle. Tämä on se hetki vuodesta, kun silpomisperinne kukoistaa. Äidit ja isoäidit ovat odottaneet koko vuoden tätä hetkeä, jolloin heidän tyttönsä ympärileikataan. Valmistelut on aloitettu hyvissä ajoin jo marraskuussa.
Lue lisää »
 
"Rakastan näiden lasten ajatusmaailmaa. He säveltävät ja laulavat omia laulujaan silpomisperinteestä. He ovat innokkaita valjastamaan luovuutensa, jotta viesti silpomisen haitoista leviäisi."
Lue lisää »
Kolmen tyttären isän unelmana on, ettei yhdenkään tytön tarvitsisi joutua silvotuksi. Ei nyt joulunpyhien alla, eikä muinakaan ajankohtina. ”Visiomme on kasvattaa silpomaton sukupolvi ja saada silpomisperinne lopulliseen päätökseensä”, kertoo Bernard…
Lue lisää »
Pienten siskosten, Vivianin ja Michellen, sukuelinten silpominen oli jo lyöty lukkoon, mutta lopulta isän pää kääntyi. Nyt isä Jared taistelee silpomisperinteen lopettamiseksi.
Lue lisää »
Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »