Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Tyttöjä silvotaan salaa klinikoilla ja sairaaloissa – sairaanhoitaja kertoo perinteen muutoksesta

Tyttöjä silvotaan salaa klinikoilla ja sairaaloissa – sairaanhoitaja kertoo perinteen muutoksesta

 
Kenialainen Pauline Moraa Momenay on taistellut tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan lähes 30 vuotta. Pauline on ammattinsa puolesta seurannut, kuinka perinteinen silpominen on muuttunut sairaanhoitajien ja lääketieteen asiantuntijoiden piilossa harjoittamaksi bisnekseksi.

”Sanotaan, että sairaanhoitajat ja lääketieteen asiantuntijat tekevät sen modernisti. He käyttävät esimerkiksi särkylääkkeitä, antibiootteja ja paikallispuudutusta. Heille maksetaan siitä noin tuhat sillinkiä”, Pauline Moraa Momenay kertoo.

Tyttöjen sukuelinten silpomisesta tuli laitonta Keniassa vuonna 2011, jonka jälkeen perinteiset silpomistapahtumat ja -juhlat ovat hiipuneet. Silpominen vaikuttaa kuitenkin yhä monen tytön ja naisen elämään. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat jatkaneet perinnettä, josta ennen vastasivat perinteiset silpojat tai isoäidit. He silpovat tyttöjä salaa sairaaloissa ja yksityisillä klinikoilla, joissa leikkaukset tehdään nopeasti eikä niistä jää jälkeä asiakirjoihin.

Pauline työskentelee valtiolla sairaanhoitajana ja kampanjoi kisii-yhteisössään silpomattomuuden puolesta. Hän kuvailee nykyistä silpomista järjestäytyneeksi. Ennen tytöt vietiin  suurissa ryhmissä leikattaviksi. Nyt yksittäiset perheet hoitavat asian hiljaisuudessa. Lisäksi tytöt silvotaan aikaisempaa nuorempina.

”Ihmiset tietävät silpomisen olevan laitonta, joten tyttöjä piilotellaan. Jotkut eivät halua, että heidän lastensa tiedetään olevan silvottuja. Leikkaukset aloitetaan jopa 6-vuotiailla tytöillä, kun minun lapsuudessani se tehtiin 12–16-vuotiaille.”

Miksi sitten silpomista yhä tapahtuu, vaikka se on laitonta ja eri tahot ovat kertoneet sen haitoista?

Paulinen mukaan vastaus löytyy kulttuurisista ja perinteisistä uskomuksista sekä tiedon puutteesta.

”Jotkut uskovat, että silpomattomat tytöt eivät ole puhtaita ja he haisevat. Luullaan, että heillä on korkeat seksuaaliset halut eivätkä he voi opiskella, koska pitävät miehistä.”

 

Äiti säästi tyttärensä kivulta

Silpominen on koskettanut myös Paulinen henkilökohtaista elämää. Hänet silvottiin 9-vuotiaana, mutta tyttärensä hän on saanut säästettyä siltä.

Paulinen yhteisö ei ollut tähän tyytyväinen. Hänen tyttäriään syrjittiin arjen kohtaamisissa.

”Kannustin ja rohkaisin heitä. Sanoin, että ei kannata kuunnella muita. He arvostavat nyt ratkaisuani hyvin paljon”, Pauline sanoo ja kertoo olevansa nykyisin myös isoäiti.

”Silvotut tytöt itkevät paljon, kun he synnyttävät. Mutta kun minun ensimmäinen tyttöni sai lapsen, se tapahtui normaalilla tavalla, eikä ollut mitään ongelmia.”

 

Yksityiskeskustelut ovat tehokas keino

Paulinella on mielessään tehokkain keino taistella silpomista vastaan: ihmisten tapaaminen ja heille juttelu yksittäin. Hän kutsuu sitä terapiaksi.

”Olen tehnyt niin joidenkin äitien kanssa. Juttelen heille silpomisen vaaroista, ja he ymmärtävät.”

Pauline on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Hän tuntee olevansa oikealla polulla, ja unelmia on kirittävänä.

”Olemme tulleet pitkän matkan eteenpäin. Silpominen vähenee, ja se loppuu vielä opetuksen ja tiedon avulla.”

Solidaarisuus tukee silpomisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista koulutus- ja vaikuttamistyötä Paulinen yhteisössä. Kenialainen sairaanhoitaja lähettää tukijoille terveisiä.

”Haluan kiittää suomalaisia, koska he auttavat meitä. Kaikki eivät ole kuulleet viestiämme tai eivät ole hyväksyneet sitä. Haluamme tavoittaa ihmiset, jotka yhä silpovat. Teidän tukenne avulla voimme tavoittaa heidät. Kiitos todella paljon.”

 

Teksti: Emilia Rodriguez

Kuvat: Siru Aura

Haastattelu: Samuli Tarvainen

Haastattelu litterointi: Venla Voutilainen

Haluaisitko kysyä tyttöjen sukuelinten silpomisperinteestä? Tervetuloa asiantuntijailtaan kuuntelemaan, mitä silpomisperinteelle voidaan tehdä Suomessa ja maailmalla. Stoan asiatiistai: Suoraa puhetta sukuelinten silpomisesta Itäkeskuksen Stoassa 25.9.2018 klo 18-19. Vapaa pääsy. Paikalla puhumassa Ujuni Ahmed, Batulo Essak, Maria Väkiparta ja Maria Pettersson.

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

"Näyttely tuo lähemmäksi ne yksilöt, jotka ovat nousseet kehittämään sisältä päin omaa kulttuuriaan ja vaatimaan pysyvää muutosta koko yhteisölleen. Nämä yksilöt osoittavat, kuinka hiljaisuuden tabu rikotaan vain ääntä pitämällä", Meeri Koutaniemi kertoo Muutoksentekijät-valokuvanäyttelystään.
Lue lisää »
Terveydenhuollon ammattilaiset silpovat tyttöjä salaa sairaaloissa ja yksityisillä klinikoilla, joissa leikkaukset tehdään nopeasti eikä niistä jää jälkeä asiakirjoihin.
Lue lisää »
 
Haemme Helsingin tiimiimme energistä ja tuloshakuista varainhankinta- ja viestintäjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Lue lisää »
"Maapallolla on lukuisia vääryyksiä ja epäkohtia. Usein niistä kärsivät erityisesti naiset ja tytöt. Solidaarisuuden silpomattomuustyöhön lahjoittaminen on satsaus väkivallattomaan, vakaampaan, vauraampaan tulevaisuuteen laajoille ihmisyhteisöille esimerkiksi Somalimaassa ja Keniassa."
Lue lisää »
Sukuelinten silpominen on monelle tytölle ja naiselle edelleen arkipäivää. Kammottava perinne on jatkunut maassa jo tuhansia vuosia, mutta vihdoin tunnelin päässä alkaa häämöttää valoa – kiitos Nimo Ibrahim Abdin kaltaisten vapaaehtoistyöntekijöiden, jotka kiertävät ympäri kotimaataan kertomassa ihmisille silpomisen haittavaikutuksista.
Lue lisää »
Ratkaise kuivuushaasteita yläasteikäisten nuorten kanssa – Hae Game Masteriksi Viimeinen Pisara -pulmapeliin!
Lue lisää »