Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Tyttöjen silpomisperinnettä lopettamassa

Tyttöjen silpomisperinnettä lopettamassa

 
Sukuelinten silpominen on monelle tytölle ja naiselle edelleen arkipäivää. Kammottava perinne on jatkunut Somalimaassa jo tuhansia vuosia, mutta vihdoin tunnelin päässä alkaa häämöttää valoa – kiitos Nimo Ibrahim Abdin kaltaisten vapaaehtoistyöntekijöiden, jotka kiertävät ympäri kotimaataan kertomassa ihmisille silpomisen haittavaikutuksista.

28-vuotias somalimaalainen Nimo Ibrahim Abdi on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut paljon. Hän on vaimo, viiden lapsen äiti ja vapaaehtoistyöntekijä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista vastustavassa järjestössä. Solidaarisuuden kumppanijärjestön CLHE:n (Candlelight for Health and Education) tavoite on levittää tietoa silpomisesta ja sen haittavaikutuksista, ja saada ikivanhan perinteen noudattaminen loppumaan pysyvästi. Järjestön vapaaehtoiset valistavat ihmisiä ja opettavat heidät näkemään silpomisen todelliset vaikutukset nuorten naisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Nimolle aihe on erityisen tärkeä, sillä hän on itsekin joutunut käymään läpi saman toimenpiteen ollessaan nuori.

”Olin 7-vuotias, kun minut siskoni kanssa ympärileikattiin. Huoneessa olimme vain me kaksi, sinne ei yleensäkään oteta kerrallaan enempää tyttöjä. Meille ei kerrottu mitä tapahtuu ja miksi, joten olimme todella peloissamme ja itkimme paljon. Olimme myös hyvin vihaisia vanhemmillemme”, Nimo muistelee.

Tänä päivänä Nimo tekee kaikkensa, että silpominen saataisiin kokonaan loppumaan Somalimaassa eikä yhdenkään tytön tarvitsisi enää kokea sitä. Matkaa on vielä jäljellä, mutta onneksi sitä ei tarvitse kulkea yksin.

Tietoa silpomisperinteestä syrjäkyliin

Nimon tavoin monet muutkin nuoret tytöt ovat joutuneet käymään läpi ympärileikkauksen, tai se on heillä vielä edessä. Kun äideiltä kysytään miksi he sallivat tyttäriensä silpomisen, vastauksissa nousee monesti esiin halu tehdä aviomies tyytyväiseksi. Somalimaassa, kuten monessa muussakin silpomisperinnettä noudattavassa maassa, kiertää uskomus siitä, että ympärileikkaamaton nainen ei ole naimakelpoinen.

Silpomisen vastainen järjestö keskittyy levittämään tietoa erityisesti syrjäisiin kyliin, joissa ei ole mahdollisuutta Internetiin tai muuhun vastaavanlaiseen tiedonsaantikanavaan.

Vapaaehtoiset kiertävät puhumassa kyläläisille ja usein vastaan sattuu hyvin vahvasti silpomista kannattavia henkilöitä. Sellaisia tilanteita varten heille on opetettu erilaisia metodeja, joiden avulla tuoda viestinsä paremmin ja vakuuttavammin esille.

”Jos päädymme väittelyyn tällaisen henkilön kanssa, puhumme silpomisen haittavaikutuksista niin kauan, kunnes vastapuoli uskoo meitä. Kyse on lopulta vain väsytystaktiikasta”, Nimo kertoo.

”Usein he alkavat kiinnostua vasta sitten kun nostamme uskonnon esiin keskustelussamme. Islam ei salli naisten sukuelinten silpomista”.

Nimo tekee kaikkensa, että silpominen saataisiin kokonaan loppumaan Somalimaassa eikä yhdenkään tytön tarvitsisi enää kokea sitä.

Asenteiden muuttuminen hiljalleen

Kyläläisten vakuuttaminen ei ole aina ollut helppoa.

”Aluksi monikaan ei hyväksynyt vanhasta ajattelutavasta poikkeavaa näkemystä, mutta nykyään he tulevat jopa itse kysymään kuinka silpominen vaikuttaa naisiin ja ovat todella avoimia oppimaan lisää asiasta”, Nimo kertoo ylpeänä.

”Kylässämme kävi kaksi kertaa vuodessa eräs ympärileikkauksia suorittava nainen, mutta viime vuoden aikana kyläläisten asenteet ovat muuttuneet niin paljon, että olemme kieltäneet häntä enää tulemasta tänne. Tämä on valtava muutos entiseen!”

Yhä useampi somalimaalainen onkin havahtunut näkemään ne fyysiset ja psyykkiset traumat sekä terveysongelmat, joita ikivanha perinne nuorille naisille aiheuttaa. Erityisiä vaikeuksia se tuottaa kuukautisten ja synnytyksen aikana, tehden niistä entistä kivuliaammat ja riskialttiimmat. Nimon kotikylässä nykyään peräti 80% asukkaista vastustaa naisten sukuelinten silpomista.

”Ihmiset eivät tiedä, että ongelmat kuukautisten ja synnytyksen aikana johtuvat silpomisesta, vaan pitävät niitä normaaleina naiseuteen kuuluvina asioina”, Nimo kertoo.

Isät saatava mukaan vastustamaan silpomista

Nimon viidestä lapsesta kolme on tyttöjä, iältään 7-8-vuotiaita – eli juuri sopivassa iässä ympärileikkausta varten. Hän ei kuitenkaan aio pakottaa tyttäriään toimenpiteeseen, ja perheen naisten onneksi Nimon aviomieskin on hyväksynyt tämän päätöksen.

”Eräänä päivänä vein mieheni järjestön koulutustapahtumaan ja kerroin hänelle, etten voi mitenkään vakuuttaa muita ihmisiä ympärileikkauksen haitoista, jos samaan aikaan annan omien tyttärieni kokea sen. Onneksi hän ymmärsi minua”, Nimo kertoo.

Perinteisesti äidit päättävät tyttäriensä ympärileikkauksesta. Miehet mieltävät asian usein naisten asiaksi, joka ei heille kuulu.

Loppujen lopuksi mies kuitenkin toimii perheen päänä, ja siitä syystä miesten saaminen tietoisiksi silpomisen haitallisuudesta on äärimmäisen tärkeää. Pysyvä muutos voi syntyä vain siten, että kummallekin sukupuolelle tarjotaan riittävästi tietoa silpomisen haittavaikutuksista. Heidät on saatava vakuuttumaan, ettei silpominen ole millään lailla hyväksi tytöille.

”Kylässämme kävi kaksi kertaa vuodessa ympärileikkauksia suorittava nainen, mutta viime vuoden aikana kyläläisten asenteet ovat muuttuneet niin paljon, että olemme kieltäneet häntä enää tulemasta tänne,” Nimo kertoo.

Paikallisten sanalla on enemmän painoarvoa

Suuremmista kaupungeista tai ulkomailta tulevat ihmiset pystyvät harvoin vaikuttamaan pienempien kylien asukkaiden juurtuneisiin periaatteisiin ja toimintamalleihin. Siksi Nimo toivookin, että syrjäkylissä asuville tarjottaisiin entistä enemmän mahdollisuuksia kouluttautua itse. Ja tottahan se on, että moni meistä kuuntelee ja uskoo varmasti mieluummin tuttua naapuriaan kuin tuikituntematonta vierasmaalaista, varsinkin silloin kun kyse on näinkin henkilökohtaisesta ja monien sukupolvien ajan noudatetusta kulttuurillisesta tavasta.

Naisille, ja erityisesti äideille, olisi myös saatava lisää sananvaltaa. Sen vuoksi on tärkeää, että Solidaarisuuden kumppanijärjestöt kouluttavat jatkossakin Nimon kaltaisia vapaaehtoisia kiertämään maaseutukylissä kertomassa yhteisöille silpomisen haittavaikutuksista. Asenteet muuttuvat hiljalleen – kylä kerrallaan.

 

Auta pelastamaan tyttöjä silpomiselta.

 

Teksti: Anna Muhonen

Kirjoittaja on Solidaarisuuden vapaaehtoinen

Haastattelu ja valokuvat: Siru Aura

Asiasanat: , , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Pienten siskosten, Vivianin ja Michellen, sukuelinten silpominen oli jo lyöty lukkoon, mutta lopulta isän pää kääntyi. Nyt isä Jared taistelee silpomisperinteen lopettamiseksi.
Lue lisää »
Kuusivuotias Everlyne haettiin silvottavaksi keskellä yötä. Silpomisen jälkeen Everlyne joutui muuttamaan pois isänsä talosta. Hänestä oli tullut kuusivuotiaana yhteisön silmissä nainen.
Lue lisää »
 
Kenialaisen opettajan Johnson Mokua Mosen taidekerhossa lapset käsittelevät silpomisperinteen nostattamia tunteita ja levittävät tietoa lasten oikeuksista seinämaalauksilla.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa ja ylläpitävät perinnettä. Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi.
Lue lisää »
Tyttöjen sukuelinten silpominen on perinteisesti ollut siirtymäriitti tytöstä naiseksi. Solidaarisuuden turvaleireillä Keniassa opetetaan, että naiseksi voi kasvaa ilman silpomista.
Lue lisää »
Rachel Ongiri pakotettiin 12-vuotiaana jonoon muiden kylän tyttöjen kanssa. Heidän sukuelimensä silvottiin veistä ja partakoneen terää käyttäen. Ei ollut mitään mahdollisuutta paeta.
Lue lisää »