Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » “Vapaaehtoisista parhain” – Truphena Otuke haluaa suojella kaikkia tyttöjä

“Vapaaehtoisista parhain” – Truphena Otuke haluaa suojella kaikkia tyttöjä

 
Kenialaisessa Kisii-yhteisössä kolme lastaan yksin kasvattanut ja varhaiskasvatuksen ammattilaisena toimiva Truphena Nyaboke Otuke selkeästi rakastaa lapsia. Opetustyössään hän vahvistaa lasten itsetuntoa jekkuillen ja lämpimällä huumorillaan. Lasten suusta kuultu ematha, äiti, saa Truphenan uskomaan heidän pitävän hänestä ja että hän tekee asioita oikein.

Truphena Nyaboke Otuke on opettaja, joka tekee työtä suurella sydämellä. Kasvatustyönsä ohessa Truphena toimii Solidaarisuuden kumppanijärjestön Manga Heartsin vapaaehtoisena, jossa hän taistelee niin intohimoisesti tyttöjen ja naisten sukupuolten silpomista vastaan, että järjestön henkilökunta kutsuu häntä heidän parhaaksi vapaaehtoisekseen.

Kun järjestön edustaja sanoo hänen olevan “vapaaehtoisista paras”, Truphena naurahtaa hyväntahtoisesti.

”Minäkin pidän heistä”, hän myhäilee.

”Jos minulla olisi tapa lopettaa silpominen, tekisin sen”, hän jatkaa vakavoituen.

Omien sanojensa mukaan hänen tärkein tehtävänsä on suojella tyttöjä – pitää heistä huolta.

Koska Truphenan halu vaikuttaa yhteisönsä tapoihin ja kulttuuriin on niin voimakas, hän sanoo tekevänsä vapaaehtoisena unelmatyötään.

”Kutsumukseni on tavata ihmisiä ja kertoa heille silpomisesta. Unelmani on tullut toteen”.

 

Oma kokemus lisää ymmärrystä silpomisen vaikutuksista

Silpominen on tapa, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle, eikä sen sosiaalisia, psykologisia ja terveydellisiä vaikutuksia täysin tunneta Kisiissä.

Truphena tuntee perinteeseen liittyvät vaiheet hyvin. Hän kertoo omasta silpomiskokemuksestaan, jonka hän kävi läpi kymmenvuotiaana. Muiden tyttöjen tapaan, hänet vietiin vieraaseen paikkaan huoneeseen, jossa leikkaus suoritettiin sokerijuurikkaan kuoresta tehdyllä työkalulla.

”Menin sisään, minua pyydettiin istumaan, ottamaan vaatteet pois ja levittämään haarani. He toivat liinan ja sitoivat silmäni. Kun he koskivat minuun, tärisin. Silloin minulle sanottiin, ettei minusta tule kunnon tyttöä, jos teen niin. Että minut heitetään pois”.

”Nyt olet nainen, nyt saat tavata miehiä”, minulle sanottiin sen ollessa ohi, Truphena kertoo.

Perinteiden mukaan hän juhli naiseuttaan tanssimalla ja laulamalla muiden silvottujen tyttöjen kanssa.

Nyt Truphena kokee omaksi tehtäväkseen muuttaa itsestäänselvyyksiä ja rikkoa normeja. Äitien tavoittaminen on hänen työssään tärkeää. Silpomisen vaikutukset muun muassa liikunnan ja synnytysten yhteydessä lisääntyviin komplikaatioihin ja vaaroihin alkavat jo olla useamman tiedossa. Yhä useampi yhteisön jäsen pitääkin silpomista vanhana, pahana tapana, johon omaa tytärtä ei haluta pakottaa.

Opettaja muistaa millaista oli tulla silvotuksi. Hän haluaa säästää lapset siltä. ”Tyttömme ovat ylpeyden aihe meille. Sälytetään heidän arvokkuutensa. Lopetetaan silpominen”, lukee tarrassa Truphenan vieressä.

 

Truphena taistelee silpomista vastaan tiedolla ja taidolla

Truphenan vapaaehtoistyön tärkeimpiin kulmakiviin kuuluu tietoisuuden lisääminen tyttöjen silpomiseen liittyvistä terveydellisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä haitoista. Helppoa työ ei ole. Vahvasti aikuistumisen siirtymärituaalina harjoitettuun tyttöjen ja naisten ympärileikkaukseen liittyy voimakkaita sosiaalisia odotuksia ja paineita niin tytöille kuin heidän vanhemmilleen.

Vaikka tyttöjen ympärileikkaus on nykyään laissa kiellettyä, tapa ei ole poistunut Kisiistä. Päinvastoin, nykyään tytöt viedään yhä useammin yksityisille klinikoille, joissa operaatiot suoritetaan usein pienillekin lapsille nopeasti nykyaikaisin instrumentein kiinnijäämisriskin vähentämiseksi.

Silpomisen harjoittamista salaa edesauttaa toisinaan myös viranomaisten puuttumattomuus ongelmaan. Motivaationa voi olla raha tai sukulaisuus – silpomista harjoittanutta perheenjäsentä ei haluta ilmiantaa ja ylimääräiset tulot ovat tervetulleita.

Keskustelun avaaminen viranomaistahojen kanssa vaatii Truphenalta diplomaattisia taitoja, pitkäjänteisyyttä ja asioiden esittämistä uusista näkökulmista.

”Yhteistyö on alkanut ja uskon, että yhä useampi heistä uskaltaa liittyä joukkoomme. Olemme voittaneet heitä puolellemme”.

 

Truphena kutsuu kaikki keskustelemaan silpomisen haitoista

Truphena ei pelkää keskustella vaikeasta aiheesta paikallisten vaikuttajien ja vanhempien kanssa. Kivut, infektiot, runsaat vuodot ja veren menetyksen myötä ennenaikainen kuolema ovat kaikki silpomiseen liittyviä riskejä, jotka on tuotava ihmisten tietoisuuteen.

Siinä missä silpominen aiheuttaa tytöille terveydellisiä haittoja, voi silpomattomuuskin olla tytölle vaara ja vähentää muun muassa tyttöjen mahdollisuuksia opiskella. Pelätessään leikkaamattomuuteen liittyvää kiusaamista ja kiduttamista moni tyttö valitsee lähimpänä kotia olevan koulun.

Osana vapaaehtoiskoulutustaan Truphena on harjoitellut metodeja, joiden avulla keskustelu ja silpomisen vastainen opetustyö on helpottunut. Usein keskustelu yhteisön jäsenten kanssa vaatii useampia kertoja, jotta mielipiteitä voi muokata ja haitallisia perinteitä muuttaa. Tiedon ja koulutuksen tiellä Truphena haluaa vaikuttaa silpomiseen liittyviin sosiaalisiin ja terveydellisiin kysymyksiin.

Truphena pitää tärkeänä sitä, ettei ketään jätetä keskustelun ulkopuolelle. Myös lastensa ympärileikkaukseen päätyneet vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun. Heidän näkökantansa ovat tärkeitä – ymmärtämällä yhteisön eri jäseniä, siitä tehdään kokonaisempi. Jos silvottujen tyttöjen vanhempien motiiveja ei kuunnella, menetetään samalla mahdollisuus toimia silpomiseen johtavia syitä vastaan.

”Ihmiset kyllä kertovat kokemuksistaan, kunhan joku vain kysyy heiltä”, Truphena muistuttaa.

Truphena tekee silpomisen vastaista työtä tiedolla, taidolla ja intohimolla. Lapset kutsuvat häntä ”äidiksi” ja kumppanijärjestön edustajat ”parhaaksi vapaaehtoiseksi”.

 

Yhteisön odotukset vaikuttavat niin silvottuihin kuin silpomattomiinkin tyttöihin

Truphena kertoo myös, kuinka Kisiissä nuorten miesten keskuudessa on alkanut lisääntyä trendi, jonka myötä miehet hakeutuvat naapuriheimoihin etsimään itselleen vaimoja, koska he eivät halua naida ympärileikattua naista.

”Kun kysymme heiltä miksi, he sanovat, että meidän tyttömme ovat pilalla, että he ovat puolikkaita”, Truphena kertoo.

Kuitenkin vanhemman polven keskuudessa silpomattomuuteen liittyy vahva sosiaalinen stigma – tyttöjä, joita ei ympärileikata ei päästetä sisään yhteisöön. Truphenan mukaan heitä kohdellaan kuin villieläimiä.

Ympärileikkauksen vaikuttaessa nuoren naisen ja tämän vanhempien väliseen dynamiikkaan, hänen roolinsa muuttuu yhteisön silmissä niin silvottuna kuin silpomattomana.

Tiedon lisääntyminen lisää myös niiden vanhempien määrää, jotka nousevat vastustamaan tyttöjen silpomista. He tietävät nyt, mistä he saavat tukea.

Yhä useampi on valmis sanomaan, ettei ole valmis viemään tyttöään äitinsä tai siskonsa luokse ympärileikattavaksi.

”Tässä liitymme yhteen. Saamme sen vielä loppumaan”, Truphena sanoo.

Työtä Truphena jatkaa niin kauan kuin sitä on.

 

Teksti ja haastattelun litterointi: Leena Kawamura

Kuvat ja haastattelu: Samuli Tarvainen

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Keniassa Manga Heartin toimistolla uurastaa talousassistenttina nuori Beatrice Nyang’ara, joka haluaa päättäväisesti olla mukana lopettamassa silpomisperinnettä. ”Uskon, että muutos on mahdollinen.”
Lue lisää »
Truphena taistelee niin intohimoisesti tyttöjen ja naisten sukupuolten silpomista vastaan, että häntä kutsutaan parhaaksi vapaaehtoiseksi.
Lue lisää »
 
"Tavoitteeni on, että seuraava sukupolvi voisi olla kokonaan vapaa silpomisesta. Haluaisin itse avioitua leikkaamattoman naisen kanssa", toteaa 24-vuotias Khalid Somalimaasta.
Lue lisää »
Yleensä tyttöjen sukuelinten silpomisoperaatio on se käänteentekevä hetki, jonka jälkeen tytöt tulevat tietoisiksi omista vartaloistaan.
Lue lisää »
Finlayson kerää nimiä kansalaisaloitteeseen tyttöjen sukuelinten kieltävän erillislain säätämiseksi. Lain seurauksista on kuitenkin erilaisia näkemyksiä. "Erillislain säätämisen sijaan tarvittaisiin rikoslain määrätietoista toimeenpanoa ja ruohonjuuritason ennaltaehkäisevää koulutusta riskiryhmien parissa", sanoo tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.
Lue lisää »
Haemme Helsingin tiimiimme kokenutta ja uudistushakuista talous- ja hallintopäällikköä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Lue lisää »