Etusivu » Ajankohtaiset » Osaajat kertovat » Winnie pelastui silpomiselta isoisänsä ja isosiskonsa ansiosta – haluaa nyt suojella yhteisönsä tyttöjä

Winnie pelastui silpomiselta isoisänsä ja isosiskonsa ansiosta – haluaa nyt suojella yhteisönsä tyttöjä

 
Winnie säästyi nuorena silpomiselta läheistensä ansiosta. Nyt hän työskentelee suojellakseen muita tyttöjä joutumasta silvottaviksi vastoin tahtoaan ja toimii näin roolimallina omassa yhteisössään.

”Avainasemassa on asennemuutos, mutta on erittäin haastavaa saada joku muuttamaan mielipiteensä.”

Winnie Nohogu, 26, tuntee hyvin yhden suurimmista haasteista tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaisessa työssä. Asenteet eivät muutu yhdessä yössä, varsinkaan kun kulttuuriin juurtunut tapa tarkoittaa monille perheille vielä perinteistä keinoa kasvattaa tytöistä yhteisössään menestyviä ja arvostettuja naisia.

Winnie toimii talousvastaavana Solidaarisuuden kumppanijärjestöllä Manga Heartilla, joka työskentelee ruohonjuuritasolla silpomista vastaan Lounais-Keniassa. Kisii-yhteisössä Nyanzan läänissä silvotaan arviolta yli 90 prosenttia tytöistä, vaikka silpominen on Keniassa lailla kielletty.

Winnien oma tarina poikkeaa kuitenkin monen muun kisii-tytön kohtalosta. Winnien kolme vanhempaa sisarta silvottiin nuorina, mutta hän itse säästyi silpomiselta isoisänsä ja isosiskonsa ansiosta.

”Hän oli erilainen vanha mies”, Winnie kuvailee nyt jo edesmennyttä isoisäänsä.

”Isoisäni sanoi äidilleni, että sinä et saa ympärileikata lapsenlapsiani.”

 

Isoisä ja isosisko ovat Winnien esikuvia. Nyt hän haluaa itse olla esikuvana nuorille tytöille.

 

Winnie kaipaa paljon isoisäänsä, joka on ollut hänelle itselleen suuri roolimalli. Kristitty isoisä ei ollut vain silpomista vastaan, vaan auttoi myös Winnien serkkua saamaan avioeron aikana, jolloin eroaminen oli erittäin harvinaista. Lisäksi isoisä arvosti koulutusta paljon.

”Jos jollakulla hänen lastenlapsistaan ei ollut varaa koulumaksuihin, se oli hänelle kova paikka”, Winnie muistelee ja kertoo, kuinka isoisä lainasi kerran hänelle rahaa, jotta hän pääsi kouluun.

Winnie nostaa myös esille, kuinka hänen kahdeksan vuotta vanhempi sisarensa nousi äitiään vastaan suojellakseen nuorempia sisaruksiaan kotona.

”Siskoni sanoi äidilleni, että jos äiti silpoo meidät nuoremmat, hän kertoo asiasta jollekin”, Winnie kertoo.

”Luulen, että tämä johtui siitä kivusta, jonka hän koki. Hän vetosi äitiini, jottei meitä nuorempia silvottaisi.”

Äiti kuuli isoisän ja isosiskon vetoomukset ja perheen kaksi nuorinta tytärtä saivat kasvaa ilman pelkoa silpomisesta.

 

Roolimallina omassa yhteisössään

Nyt Winnie työskentelee Manga Heartilla suojellakseen muita tyttöjä joutumasta silvotuiksi. Järjestö kouluttaa esimerkiksi paikallisia opettajia, jotta tytöillä olisi joku jonka puoleen kääntyä, jos heidän vanhempansa päätyvät silpomisen kannalle.

”Jos äitini haluaa ympärileikata minut, voin kertoa siitä opettajalleni, jotta hän pystyy suojelemaan minua”, Winnie havainnollistaa.

Tukipilarit ja roolimallit yhteisön sisällä ovat tärkeässä osassa silpomisen vastaisessa työssä, sillä kisii-kulttuuri rohkaisee yhteisöön kuuluvia perheitä yhä pitämään kiinni silpomisperinteestä.

Silpomattomuutta ei usein katsota hyvällä ja myös Winnie on kohdannut negatiivisia asenteita omassa yhteisössään. Sisäoppilaitoksessa muut oppilaat kummastelivat silpomatonta tyttöä ja jotkut jopa kyseenalaistivat Winnien moraalin. Winnie koki tästä syystä ulkopuolisuuden tunnetta, mutta hän ei ole antanut tämän lannistaa itseään. Nyt Winnie pystyy työskentelemään sillä ymmärtämyksellä ja herkkyydellä, jota silpomisen vastaisessa työssä vaaditaan.

”Luulen, että kasvatukseni ansiosta minulla oli hyvä itsetunto”, hän pohtii.

Yhteisö tarvitsee mitä suuremmassa määrin Winnien ja hänen sukulaistensa kaltaisia roolimalleja. Winnien perheen sisältävä tuleva hyväksyntä päätökselle olla silpomatta tyttöjä on tärkeä esimerkki muille perheille. Winnie itse taas puolestaan näyttää, että elämä silpomattomana on yhtä kunniallista ja arvokasta kuin silvottujenkin naisten.

”Olin ylpeä itsestäni, sillä isoisäni kehotti minua olemaan kuuntelematta muiden mielipiteitä”, Winnie toteaa.

Positiiviset esimerkit ja tuki tytöille voivat muuttaa asenteita sallivimmiksi tulevaisuudessa. Winnie kertoo tekevänsä parhaansa yhdessä Manga Heartin muiden työntekijöiden kanssa muuttaakseen yhteisönsä asenteita silpomisesta. Näin hän haluaa taata myös muille kisii-tytöille mahdollisuuden kasvaa terveiksi aikuisiksi naisiksi.

 

Lahjoittamalla voit auttaa Winnietä silpomisen vastaisessa työssä.

 

Teksti ja haastattelun litterointi: Ann-Marie Mäenmaa

Haastattelija ja kuvat: Samuli Tarvainen

Asiasanat: , ,

Viimeisimmät ajankohtaiset artikkelit

TILAA SOLIDAARISUUS-LEHTI

X

Solidaarisuus-lehti kertoo ihmisistä, joiden elämään Solidaarisuuden työ tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseksi vaikuttaa Keniassa, Ugandassa, Somalimaassa, Nicaraguassa ja Suomessa. Ilmainen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

* merkityt kentät ovat pakollisia

TEE OSOITTEENMUUTOS

X

* merkityt kentät ovat pakollisia

Vuoden 2017 aikana silpomisen vastainen työ juurtui yhä syvemmälle Keniassa. Silpomisen haitoista kertovien koulutusten lisäksi tehostimme tyttöjen turvaleirejä. Leirit tarjoavat turvaa sukuelinten silpomisen huippukausina, koulujen loma-aikaan.
Lue lisää »
Solidaarisuuden uusi vuosikertomus paljastaa, miten sitoutuneella ja tehokkaalla toimintatavalla on mahdollista tukea ihmisiä valtavissakin kriiseissä ja auttaa yhteisöjä puhumaan vaietuista ongelmista.
Lue lisää »
 
”Tämänkaltaiset näyttelyt saavat meidät arvostamaan ja kunnioittamaan rohkeita ihmisoikeuksien puolustajia”, toteaa galleristi Kirsi Järvinen. Muutoksentekijät-näyttely Galleriapuoti Aistinjyvässä 5.7. asti.
Lue lisää »
Solidaarisuus vetoaa yhdessä suomalaisten järjestöjen kanssa ulkoministeri Timo Soiniin, jotta Suomi ottaisi aktiivisesti kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.
Lue lisää »
Solidaarisuuden asiantuntijat keskustelivat Maailma kylässä -festivaalilla ihmisten kanssa muun muassa tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja ilmastonmuutoksesta.
Lue lisää »
Nicaraguan kuohunta haittaa Solidaarisuuden ja kumppanien tekemää käsityöelinkeinojen kehitystyötä. Työ kuivan alueen pientilallisten ilmastokestävyyden parantamiseksi etenee sunnitelmien mukaan.
Lue lisää »